Atlantis

Niilopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kreikkalainen filosofi Platon kirjoitti Atlantiksesta, joka oli muinainen jaafetilaisen rodun hallitsema mahtava valtakunta. Se sijaitsi saarella, josta on nykyisin jäljellä vain Azorien saariryhmä.

Platon, kertoi, että sijaitsi Herakleen pylväiden takana ja atlantislaiset olivat mahtava laivakansa, jotka olivat jo valloittaneet suuren osan Länsi-Euroopasta ja Afrikasta. Pian epäonnistuneen Ateenan valtauksen jälkeen Atlantis upposi mereen yhden päivän ja yön aikana luonnonkatastrofin takia, joka tapahtui 9 000 vuotta ennen Solonin aikaa.

Platon erehtyi ainoastaan Atlantiksen ajoituksessa. Hänen mukaansa Atlantis tuhoutui noin 9 400-luvulla eKr, mutta Raamattu sekä viimeisin tieteellinen tutkimus osoittavat Vedenpaisumuksen tapahtuneen noin 2 800-2 700 eKr.

Atlantislaista vaikutusta on havaittavissa nykyisin arjalaisissa roduissa. Myös suomalaisissa on arjalaista ja siten myös atlantislaista verta.

Atlantiksen kuvaus

Atlantiksen pääkaupunki. Kaaviollinen kuva.

Platon käytti tarkkoja kreikkalaisia mittoja (stadion = 184,98 m, jalka = 0,3083 m) kuvaillessaan pääkaupunkia ja maita.

  • Pääkaupungin mitat:
    • Sisin maasaari: 5 stadionia halkaisijaltaan = 924,9 m, sitä ympäröi muuri joka oli päällystetty orihalcumilla
    • Sisin vesirengas: 600' leveä = 184,98 m
    • Keskimmäinen rengas: sekä maa- että vesirenkaat olivat 1 200' = 369,96 m leveät
    • Molemmin puolin keskimmäistä maarengasta oli tinalla päällystetyt muurit
    • Ulommainen rengas: sekä maa- että vesirenkaat olivat 3 stadionia (1 800') = 554,94 m leveät. Tällä maarenkaalla oli kilparata.
    • Molemmin puolin ulointa maarengasta oli vaskella päällystetyt muurit
    • Pääkaupungin sisäkkäiset vesi- ja maarenkaat alkoivat 50 stadionia mereltä sisämaahan päin (9,249 km)
    • Ulkomuuri kiersi pääkaupunkia 50 stadionin säteellä. Pääkaupungin halkaisija oli siis 18 498 m.
    • Kanava mereltä: 300' leveä (92,49 m), 100' syvä (30,83 m)
    • Sillat: 100' leveitä (30,83 m), niissä oli muurit, päissä tornit ja portit, ja kumpikin pää oli vartioitu
  • Tasangon mitat:
    • Kaupunkia ympäröi tasanko, 3 000 stadionia (555 km) pitkä ja 1 000 stadionia (185 km) leveä. Pohjoisessa sitä ympäröivät vuoret.
    • Tasankoa ympäröi 100' (30,83 m) syvä ja 1 stadionia (184,98 m) leveä kanava, 10 000 stadionia pitkä (1 850 km)
    • Tasanko oli jaettu 100 neliöstadionin tiluksiin (kukin siis 1 850×1 850 m eli 342,176 hehtaaria)
    • Tiluksia oli siis 300 kpl
  • Sotavoimat:
    • Kukin tilus ylläpiti 1/6 sotavaunuista; 2 ratsumiestä; yhdet vaunut, niille pari hevosia, ohjastaja ja vaunumies; 2 raskasta jalkamiestä; 2 linkomiestä; 3 kivenampujaa; 3 keihäsmiestä; 4 merimiestä
    • Vakituisessa armeijassa oli siis: 50 sotavaunua, 600 ratsumiestä, 300 kahden hevosen vetämää vaunua, joissa ohjastaja ja vaunumies; 600 raskasta jalkamiestä; 600 linkomiestä; 900 kivenampujaa; 900 keihäsmiestä
    • Laivastossa oli 1 200 alusta, joissa 2 100 merimiestä
  • Sekalaista tietoa:
    • Ensimmäinen kuningas oli Atlas
    • Atlantis hallitsi Egyptiin ja Etruriaan asti
    • Kaksi satoa: yksi talvisateista, yksi kesällä kastelujärjestelmän avulla
    • Platonille tuntematonta metallia, orichalcumia, saatiin kaivoksista; vain kulta oli arvokkaampaa
    • Maassa oli runsaasti puuta, norsuja, soita, jokia, vuoria ja tasankoja, kuumia ja kylmiä lähteitä
    • Maasta saatiin valkoista, mustaa ja keltaista kiveä


Tämä artikkeli on tynkä. Voisit muuten auttaa Niilopediaa laajentamalla artikkelia, mutta nykyinen Suomen laki asettaa web-sivun omistajan vastuuseen kaikista kirjoituksista ja näin ollen editointia ei voida enää meistä kummastakaan johtumattomista syistä sallia muille.