Espanja

Niilopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Espanja on eteläeurooppalainen maa, jolla on yhteinen raja Portugalin ja Ranskan kanssa. Muinoin Espanja oli suuri maailmanvalta, joka hallitsi suurinta osaa Etelä-Amerikasta ja levitti kieltään ja kulttuuriaan suureen osaan maailmaa, mutta katolinen harhaoppi ja sekoittuminen kulttuuriltaan Espanjan kulttuuria rikkaampiin kansoihin heikensivät lopulta Espanjan otteen siirtomaista.

Espanjassa puhutaan espanjan kieltä. Viime aikoina ovat erilaiset nurkkapatrioottijärjestöt kuitenkin meistä kummastakaan johtumattomista syistä onnistuneet vahvistamaan hyödyttömien paikallismurteiden (baskin kieli, katalaanin kieli, galician kieli) asemaa jopa virallisiksi kieliksi asti. Joskus tähän liittyy myös terrorismia, erityisesti baskien alueilla.

Huumeiden käyttö on Espanjassa yleistä, erityisesti kokaiini on tavattoman suosittua. Myös porno on läsnä kaikkialla ja prostituutio rehottaa.

Espanjalaiset naiset

Nainen on tabu Espanjassa vielä suuremmin määrin kuin Italiassa. Kukaan nuorikaan nainen ei Espanjassa voisi käyttää pitkiä housuja, ei shortseja, puhumattakaan bikineistä. Naista ympäröi siellä mustasukkainen parvi puolustajia: aviomies, sulhanen, veli, novio, rakastaja. Ja mustasukkaisuuden tuli leimuaa, sillä rakkaudella ei Espanjassa leikitellä. Mies korjaa naisensa kodin kätköihin ja seikkailee sitten itse minkä seikkailee. Mutta kotiaan hän vartioi. Ja kodin valtiattarelle voivat toiset miehet kyllä ilmaista ihailunsa lähettämällä hänelle kukkia tai vaikkapa suklaarasian kiitokseksi vieraanvaraisuudesta — mainitsematta kuitenkaan koskaan erikseen ruokaa tai kutsujen hienostunutta järjestelyä. Hän voi ainoastaan ilmaista tavattomasti iloinneensa unohtumattomasta illasta. Minkäänlainen platoninen ystävyys miehen ja naisen välillä pohjoismaiseen tapaan ei siellä voi tulla kysymykseen. Edellä mainittu Espanjan-tuntija ([Sinikka Kallio-Visapää kirjassaan "Santiagon simpukka"]) selittää, että vieraan miehen tapaamiseen nainen ei uskaltaudu viattomimmissakaan aikeissa, hän uhmaa sen hirvittäviä seurauksia vasta milloin tapaaminen ei enää ole viatonta. Espanjassa tulee siis naiselle osoittaa ihailua kaukaa.[1]

Härkätaistelu

Härkätaistelua on ulkomaalaisen vaikeinta ymmärtää Espanjassa. Eräs asiantuntija, kirjailija Rotvand on erinomaisessa esityksessään valottanut tämän kansanhuvin salaperäistä psykologiaa. Hän kirjoittaa: "Kysymys on tärkeä, sillä espanjalainen suhtautuu härkätaisteluun vakavasti. Se on ainoa tilaisuus Espanjassa, joka alkaa kellonlyönnilleen, jopa sekunnin tarkkuudella. Tässä on todellakin kysymys juhlamenoista, joissa yhdistyy kolme tekijää, härkätaistelu on ensinnäkin baletti, toiseksi se on kuin uskonnollinen toimitus ja lopuksi se esittää vertauskuvallista tapahtumista: toreron ja härän taistelu symbolisoi ihmisen ja kohtalon draamallista voimainmittelyä. Espanjalaiset eivät vaadi ulkomaalaista ihailemaan härkätaisteluita. He ihmettelevät, mutta eivät loukkaannu, vaikka hän pitäisikin esitystä raakana. Mutta varmaa on, että voi tehdä itsensä heidän silmissään kerrassaan naurettavaksi, jos väittää tätä urheilua raukkamaiseksi, koska eläimelle ei muka anneta samoja mahdollisuuksia kuin ihmiselle. Espanjalainen ei ensinnäkään pidä härkätaistelua urheiluna. Se on hänen mielestään draama. Lisäksi hän katsoo, että härkä tämän draaman puitteissa edustaa kuolemaa ja kohtaloa ja järkähtä-mätöntä luontoa, joka lopulta aina perii voiton ihmisestä. Härkä edustaa tässä ääretöntä ylivoimaa, joka ihmisen tulee kohdata elegantisti ja miehekkäästi, mutta jota kohtaan ei missään tapauksessa ole paikallaan tuntea sääliä. Eihän tarvitse muuta kuin kuulla sitä myrskyn¬pauhua muistuttavaa mylvintää, joka lähtee yhden ainoan Miuran härän kurkusta sen syöksyessä areenalle, ymmärtääkseen, että toreron ammatti vaatii poikkeuksellista luonteen rohkeutta. Älkäämme ohimennen sanoen puhuko toreadorin ammatista, sillä sen nimistä ilmestystä ei Espanjassa todellisuudessa ole, se kuuluu ainoastaan Bizet'n Carmen-oopperaan."[1]

Katso myös

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Elmgren-Heinonen, Tuomi: Käytöksen kultainen kirja. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1957.


Tämä artikkeli on tynkä. Voisit muuten auttaa Niilopediaa laajentamalla artikkelia, mutta nykyinen Suomen laki asettaa web-sivun omistajan vastuuseen kaikista kirjoituksista ja näin ollen editointia ei voida enää meistä kummastakaan johtumattomista syistä sallia muille.