Joulu

Niilopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Suomessa ja useimmissa muissa maissa sitä juhlitaan kuitenkin suurena kaupallisuuden juhlana, jonka tarkoituksena on ostaa mahdollisimman paljon tarpeetonta tavaraa muille lahjaksi sekä syödä ja juoda tolkuttomia määriä. Lahjat ja jouluateria kuitenkin kuuluvat jo alusta alkaen kristilliseen jouluun.

Kansallismytologinen tosiasia on, että Jeesus syntyi 25. joulukuuta. Tätä päivää on aina apostolien ajoista asti sittemmin juhlittu nimenomaan Jeesuksen syntymäjuhlana.

Jouluun valmistautuminen

  • Jouluun valmistautuminen alkaa ehdottomasti viimeistään lokakuun lopulla, kekrin päätyttyä
  • Tätä ajanjaksoa sävyttää ankara työ
  • Marraskuulta alkavat myös kovaan ryyppäämiseen ja haureuteen keskittyvät pikkujoulut.

Vuodesta puoleen vuoteen ennen joulua

  • Valmista englantialainen jouluvanukas

Syysteurastus

  • Loka-marraskuun vaihteessa
  • Joulukynttilöiden teko heti teurastuksen jälkeen
    • Eläinten kurkkutorvet voi ottaa talteen ja kuivata kynttilämuoteiksi
    • Talikynttilät tehtiin usein kastamalla
    • Kuivista tervaksista vaari tai muu joutilas teki soihdut ulkokäyttöön; hän pilkkoi juurakot ja puut säröiksi, joista vitsoilla sidottiin kolme syltä pitkä ja suuren hongan paksuinen laitos, jota säilytettiin pirtin orsilla jouluaamuun asti

Syksyllä

  • Omavaraisen joulun valmistelut alkavat pyhäinpäivästä 1.11.
  • Miehet tekevät rekiä, saaveja, ämpäreitä ja muita puuesineitä
  • Polttopuut on tehtävä niin että niitä riittää aina seuraavan syksyn riihenlämmitykseen asti
  • Vaarit tekevät päreitä, pyydyksiä ja sankakoppia
  • Naiset kutovat kankaita
  • Kyläräätäli ompelee miesväelle pitkät takit, pyhä- ja arkipuvut
  • Naiset kutovat jokaiselle uudet sukat ja tumput
  • Jokainen tytär ja piika kehrää yhdeksän vyyhteä pellavalankaa
  • Suutari tekee miehille vormusaappaat tai pikisaumaiset ja tyttärille solkikengät tai nauhapieksut
  • Forssan seudulla jokaisen rengin on tehtävä reki ja saatettava piika raskaaksi ("Reki jouluksi, piika paksuksi, on rengin puhdetyöt.")
  • Jokaisen on saatava jouluksi jotain uutta: kellä ei ole mitään uutta päällepantavaa jouluna, sen jouluhiiri syö
  • 2-3 kk ennen joulua tehdään erityinen karsina syöttösialle
  • Ennen syysteurastusta tehdään ryynit ja maltaat
  • Makkaruksien — karkeiden ryynimäisten ruisjauhojen jauhattaminen myllyssä

Mallassauna

Maltaiden tekopäivä on 30.11. mutta mallassaunoja on järjestetty yleisesti palvelusväen vapaa- eli kissaviikolla, kekrin aikaan. Usein tehtiin kylän taloihin vuoron perään koko vuoden maltaat. Erityisen tärkeää oli saada hyvät joulumaltaat.

Kun tieto mallassaunasta levisi, kokoontui kylän nuori väki saunalle. Talon piti tarjota nuorille kahvit. Mallassaunaan kuuluivat myös tarinat, laulut ja soitto, joskus tanssikin. Hyvän maltaan ja haiun hajussa viihdyttiin.

Ankarasti on jälleen varoitettava siitä hirvittävästä nuoriin neitoihin kohdistuvasta vaarasta, joka aina kulkee käsi kädessä siellä missä nuoriso kokoontuu! Niin moni nuori neito on mallassaunassa menettänyt sen ainoan, kalleimman ja varjelluimman ominaisuutensa ja aloittanut vajoamisen turmion tielle ja katuojaan!

Marraskuussa

  • 4 viikkoa ennen joulua (22.-23.11.): stollen ja muut hedelmäkakut on leivottava; mausteiden pitää saada aikaa vetäytyä kunnolla
  • 3-4 viikkoa ennen joulua (29.-30.11.): on leivottava mausteiset leivonnaiset, kuten piparkakut, hunajakakut yms. sekä kuivakakut, murotaikinapikkuleivät, pursotetut pikkuleivät yms.
  • 3 viikkoa ennen joulua (29.-30.11.): makeiset, joissa ei ole raakaa munaa, on valmistettava

Joulukuussa

  • Taatelikaakku on hyvin perinteinen adventtisunnuntaina tai muuten ennen joulua tarjottava kahvileipä[1]

2 viikkoa ennen joulua (6.-7.12.)

  • On valmistettava täytetyt ja mehevät pikkuleivät
  • Lipeäkala tekeentymään

"Annan päivä" 9.12.

  • "Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan"
  • Alkuperäinen suomalainen Annan päivä on 15.12.
  • Sahdin ja kaljan voi laittaa Annan päivänä, herrainolut on toki pantava paljon aiemmin jotta se ehtii kypsyä

Lucian päivä 13.12.

  • Oikea nimitys olisi Lutun yö, Annan aatto
  • Lucia oli sisilialainen prostituoitu, joka revittiin elävältä 200-luvulla
  • Suomenruotsalaiset palvovat edelleen harhaoppisesti tätä katolista pyhimystä
  • Lucia-neidoksi valitaan aina vaaleatukkainen ja -ihoinen kaunis ummikkoruotsalainen neito, joka laittaa kynttilät päähänsä ja keikistelee palvonnan kohteena kiihoittavassa cosplayasussa

1-2 viikkoa ennen joulua (13.-14.12.)

  • On valmistettava mantelileivät, marengit ja muut munanvalkuaisleivonnaiset, sekä makeiset joissa käytetään raakaa munaa

Annan päivä 15.12.

  • Tämä on se oikea, alkuperäinen Annan päivä, eli Leipä-Anna
  • Emäntä nousee jo puoliltaöin aloittamaan joulun leipien tekemisen
  • Tehdään suuri joululeipä, niin suuri kuin uunin suusta mahtuu; tämä on koristeena joulupöydällä mutta sitä ei syödä

Max. 1 viikko ennen joulua (20.-21.12.)

  • On valmistettava isot, monimutkaiset leivinjauhetaikinaleivonnaiset; mausteiden pitää saada kehittyä vähintään 2 päivää

3-4 päivää ennen joulua (20.-21.12.)

  • On valmistettava pienet, täytetyt pikkuleivät

Ennen joulua

  • Stjärngossar (Tiernapojat) lähtevät nykyään kiertämään jo ennen joulua. Joka talosta, jossa esiinnytään, saadaan palkkioksi rahaa, kynttilänpätkä, ja mielellään myös viinaa tai olutta.

Tuomaan päivä 21.12.

  • Joulu alkaa Tuomaan päivästä. "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
  • Isompien töiden on oltava tehtynä
  • Saa alkaa maistella joulusahteja ja -viinoja

2-3 päivää ennen joulua (21.12.)

  • On valmistettava piirakankuoret, kaakkupohjat ja joulutortut

Pesäpäivät 21.-24.12.

  • Talvipäivän seisaus, jolloin aurinko on kolme päivää kannallaan eli pesässään

1-2 päivää ennen joulua (22.-23.12.)

  • Piirakat ja kaakut on täytettävä

Joulujuhla 24.-25.12.

Joulukuusi

Carl August Schwerdgeburth, 1845: Luther in seinem Wohnzimmer in Wittenberg mit seiner Familie unter einem Weihnachtsbaum zeigt

Vaikka erilaisia joulupuita ja -palmuja pystyttivät jo apostolit, varsinainen joulukuusen pystytys on Martin Lutherin aloittama perinne. Jouluaattona vuonna 1500 jKr. Luther käveli lumisen metsän halki ja näki kauniita havupuita. Kun hän pääsi kotiin, hän pystytti sisälle pienen kuusen (oikeasti kyseessä oli saksanpihta (Abies alba), mutta kuusi käy sen korvikkeeksi) ja koristeli sen kynttilöillä Jeesuksen syntymän kunniaksi. Oikealla Carl August Schwerdgeburthin maalaus tilanteesta.

Joulurauhan julistus

Aiemmin Joulurauhan julistus sujui seuraavan kaavan mukaisesti. Nykyään joulurauhaa ei voitane enää julistaa, sillä se loukkaa meidän kulttuuriamme paljon rikkaampia kulttuureja ja uskontoja.

Turussa julistetaan joulurauha Suomen rahvaalle Brinkkalan talon parvekkeelta jouluaattona. Ensin lauletaan Jumala ompi linnamme -virsi, joka ajoitetaan niin että heti sen jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Sen jälkeen soittokunta soittaa Artturi Ropen säveltämän Sotamarsalkan hopeatorvet -alkufanfaarin ja julistuksen lukija astuu Brinkkalan talon parvekkeelle. Julistuksessa julistetaan joulurauha, jonka aikana jokainen joulurauhan häiritsijä saa erityisen ankaran rangaistuksen raskauttavien asianhaarojen vallitessa sekä suomeksi että ruotsiksi. Lopuksi lauletaan Maamme-laulu ja tilaisuuden musiikista vastaava Laivaston Soittokunta soittaa Porilaisten marssin.

Joulusauna

Jouluateria

Alkuperäisen kristinuskon alkuseurakunnan jouluateria

  • Apostolit laittoivat aina Jeesuksen syntymäpäivänä pöytään keskeisimmälle kunniapaikalle joulukinkun jota syötiin laatikoiden (lanttu-, porkkana-, peruna- ja joskus myös maksalaatikon), rosollin, leivän ja sahdin, oluen ja muiden juomien kanssa. Sahtia ja olutta Jeesus ja apostolit ryyppäsivät yhteisestä isosta kousasta eli Graalin maljasta. Valitettavasti Viimeisen ehtoollisen jälkeen Joosef Arimatialainen vei maljan, lorotteli siihen ristillä roikkuvan Vapahtajan verta, ja karkasi Britanniaan. Siksi apostolit joutuivat käyttämään vuoden 0 jälkeisinä jouluina toista juoma-astiaa.
  • Tärkeää oli, että mahdollisimman moni apostoli kokoontui yhteiselle jouluaterialle. Näin sai alkunsa perinteinen yhteinen jouluateria eli ehtoollinen.
  • Joulukinkkua syödään, koska sika häiritsi röhkimällä ja kärsällä tökkimällä Jeesuslapsen unta jouluyönä.
  • Riisipuuro perustuu Kaanaan häihin. Rooman valtakunnassa hääparin päälle heiteltiin riisiä, niin tehtiin myös Kaanaan häissä. Asia on niin itsestäänselvä, että sitä ei Raamatussa edes viitsitä mainita! Niinpä riisipuuroa syödään Jeesuksen ensimmäisten ihmetekojen muistoksi. Manteli liittyy myös häihin: pääseehän sen löytäjä seuraavana naimisiin. Tällä tietysti viitataan myös karitsan häihin, joihin morsian (ylöstemmattavat autuaat) pääsevät Taivaan valtakunnassa.
  • Ennen jouluateriaa otettin perinteisesti aina piripintainen, jääkylmä Marskin ryyppy. Tämä valmistetaan sekoittamalla 0,5 l Skåne akvaviittia, 0,5 l Pöytäviinaa, 2 cl vermuttia (esim. Noilly Prat), sekä 1 cl giniä. Pullo laitetaan pakastimeen jäähtymään ennen nauttimista.

Eräitä perinteisiä jouluruokia

1920-30 -lukujen jouluruoat

  • Kääresyltty, lipeäkala, imelänhapan joululimppu, rusinakakku, koolakaramellit, tynnyrikalja, hieno maustekakku, lumivanukas, englantilainen hedelmäkakku, joulukuusen makeiset ja leivokset, hiekkahentuset, halvat nekut, verimakkara, naurishaudikas, piimälimppu, kermakaramellit[2]

1940-50 -lukujen jouluruoat

  • Laihajuusto, pulapiirakka, kirnupiimäkahvileipä, punajuurikeitto, juurikassiirappikakku, sokerijuurikasleipä, tynkäkinkku, pula-ajan joulutortut, mannasuurimojälkiruoka, sipulivanukas, kaakaotryffelit, lasimestarin silli, suklaakuusi, imelletty perunalaatikko, venäläinen silli, sianselkäpaisti, hunajakakku, käpykakku Fazerin suklaanapeista, pursotetut pikkuleivät, Cornflake-karamellit[3]

1960-70 -lukujen jouluruoat

  • Hämäläinen perunatuuvinki, omenasosekastike kinkulle, hollantilainen riisivanukas, appelsiinibroileri, mamsellin piparkakut, savariini, meidän mökin maksapasteija, kefiirikakku, poronsatula, luumutorttu, lipeäkalalaatikko[4]

1980-90 -lukujen jouluruoat

  • Crème brulée, joulukuusi, rahkavoitaikina, broilersalaatti sikurisalaatinlehdissä, Daim-piparit, haukimureke fillotaikinassa, kanakukko, Waldorf-salaatti, keltainen curryriisi, Cumberland-kastike, laktoositon omenakakku[5]

Joulupukki

  • Joulupukki kuten nuuttipukkikin ovat saatanallisia symboleja.
  • Joulupukin nykyhahmon kehitti Coca-Cola -yhtiö saadakseen kokaiinipitoista, hampaille äärimmäisen turmiollista hapanta ja vahvasti sokeroitua kolajuomaa entistä enemmän kaupaksi.
  • Nykyperinteiden mukaan joulupukin on tultava taloon humalassa ja peloteltava lapset järjiltään.
  • Lapset istutetaan viinalta haisevan pukin syliin ja sitten jaetaan lahjoja.
  • Vähän vanhempien lasten on laulettava pukille joululauluja, jotta tämä suostuu lähtemään pois.
  • Parraton, raavas joulupukki antaa turpaan kaikille, myös isälle ja äidille. Hän rynnistää pöydän ääreen ja kähveltää kaikki jouluruoat säkkiinsä. Hän koluaa myös kaapit ja vie kaikki lahjat, rahat, glögit ja viinat. Hänen poronsa laukkaavat sisään ja syövät kaiken vihreän. Sen jälkeen pukki hajottaa koko tuvan, hyppää poron selkään ja nelistää pois kylän halki.
  • Joulupukkia näkee nykyään myös coneissa, joissa se kulkee keppi ojossa roikottaen misteliä. Mistelin alle joutuneiden on pakko antaa toisilleen kielisuudelma.

Joululahjat

  • Itämaan tietäjien vierailu mielessä Apostoleille tuotiin joululahjoja. Lahjat toi joulupukki.
  • Tämä pukki oli alunperin tallissa, jossa Jeesus syntyi, ja häiritsi Jeesuksen unta.
  • Hän sai rangaistuksena tehtävän tuoda lahjoja kaikille maailman kilteille lapsille.

Joululeikit

Joulukirkko

  • Joulukirkkoon lähdetään jouluyönä, jotta ollaan perillä kuuden maissa aamulla, kun jumalanpalvelus alkaa
  • Yksi jää kotimieheksi
  • Joulukirkosta palatessa ajetaan re'illä innokkaasti kilpaa
  • Ken ajaa nopeimmin, sen talon työt joutuvat, pellavat kasvavat pisimmäksi, viljat kypsyvät ajoissa j.n.e.

Tapaninpäivä 26.12.

  • Aamulla on hiivittävä naapurin saunaan ja lämmitettävä se, kun isäntäväki on vielä nukkumassa.
  • Tapanina käydään nuorella hevosella rekiajelulla kylässä, "Tapania ajamassa".
  • Jokaisessa paikassa koputetaan ja kysellään, "Onks Tahvana kotona vai säretäänkö uuni?"
  • Jos paikassa ei tarjota anteliaasti ruokaa ja juomaa, niin uuni on särjettävä.

Loppiainen

  • Joulun aika päättyy loppiaiseen, joka on 6. tammikuuta.
  • 4 eKr. Itämaan tietäjät tulivat astrologisten merkkien ihmeellisen johdatuksen ansiosta kumartamaan Kuningasten kuningasta loppiaisena. Mutta loppiainen ei voinut olla lauantai, kuten nykyisin luulotellaan. Lauantai on juutalainen sapatti eivätkä itämaan tietäjät mm. olisi voineet matkustaa kuin 962 metriä ja 18,2 millimetriä (ja tämänkin matkan ainoastaan kävellen) eivätkä kantaa Jeesuksen lahjoja! Päivä oli siis todistetusti 6. tammikuuta, joka vuonna 5 eKr. oli tiistai.

Nuutin päivä 13.1.

  • Nuuttipukit lähtevät kiertämään talot läpi kovasti meluten. Taloista vaaditaan vielä viimeiset oluet tynnyrien pohjalta. Voi sitä, joka ei anna nuuttipukeille juotavaa!
  • Joululeipä otetaan pöydältä ja viedään viljalaariin säilöön. Se syödään vasta ensimmäisenä kylvöpäivänä ja osa annetaan karjalle, kun lehmät lasketaan ensi kertaa laitumelle.

Joulunaika päättyy 2.2.

  • Joulunaika jatkuu ankarana vielä loppiaisen ja nuutinkin jälkeen.
  • Eräiden laskutapojen mukaan perinteinen talonpoikainen joulu päättyy vasta 2. helmikuuta.

Muiden maiden omituiset jouluperinteet

Kaikissa muissa maissa kuin Suomessa on aivan kummallisia jouluperinteitä jotka ovat omituisia.

  • Argentiinassa äiti tai isoäiti antaa perheen tyttölapsille vaaleanpunaisia alusvaatteita joululahjaksi. Nämä pukevat ne päälle uudenvuodenaattona jotta saisivat pian miehen.
  • Etelä-Afrikan perinteellisin jouluruoka on friteeratut toukat.
  • Intiassa joulukuusena käytetään banaania tai mangopuuta.
  • Kataloniassa joulukuun 8. päivästä jouluaattoon olohuoneessa pidetään kakkaavaa halkoa, Caga Tio, jolla on lämmin huopa yllään ja jota syötetään nugaalla. Jouluna lauletaan Caga Tio -laulua, hakataan tätä halkoa kepeillä, ja se kakkaa kaikille lahjoja. Tuhmille lapsille se kakkaa haisevan palan suolasilliä.
    • Oleellinen osa katalonialaisia jouluseimiä on myös Caganer eli kakkaaja, miniatyyrihahmo joka esittää jotakuta henkilöä kakkaamassa - myös lukemattomat tunnetut henkilöt on ikuistettu kakkaajafiguureihin.
  • Kätilöiden kansainvälinen järjestö on pyytänyt, että ihmiset eivät harjoittaisi aviollista yhdyntää jouluna niin paljoa, koska heillä on sen takia syyskuussa hirveästi ylitöitä.
  • Norjalaiset lukitsevat kaikki talon luudat pois näkyviltä ennen jouluaattoa. Muuten taloon tulee noitia tekemään pahuuksiaan.
  • Ranskassa, Saksassa, Espanjassa, Hollannissa ja muutamissa muissa maissa jätetään likaiset kengät ulos joululahjoja varten. Englannissa samaa asiaa ajaa likainen joulusukka joka ripustetaan takan ylle.
  • Slovakiassa talon vanhin mies heittää jouluna lusikallisen jouluvanukasta kattoon ja yrittää saada sen jäämään kiinni.
  • Tšekissä naiset heittävät joulupäivänä kengän olkapäänsä yli. Jos sen kärki osoittaa ovelle, nainen tietää saavansa pian miehen.
  • Ukrainassa suosituin joulukoriste on hämähäkinverkot.
  • Venezuelassa autoilu on jouluaattona kiellettyä ja ihmiset menevät kirkkoon rullaluistimilla. Sen jälkeen syödään tamaleista koostuva jouluateria.
  • Walesissa riehuu joulun jälkeen ryhmiä, jotka hakkaavat talojen ja pubien oviin paalun päässä olevalla hevosen kallolla, jonka nimi on Mari Lwyd eli "Harmaa tamma".

Aiheesta muualla

Viitteet


Tämä on yksi juhliin liittyvistä sivuista.

Yleisiä juhlia: Harjannostajaiset • Kahvikutsut • Karnevaali • Markkinat • Naamiaiset • Tupaantuliaiset • Venetsialaiset • Perhejuhlia: Varpajaiset • Ristiäiset • Rotinat • Nimiäiset • Syntymäpäiväjuhlat • Nimipäiväjuhlat • Aikuistumisjuhla • Häät • Hautajaiset • Valmistujaiset • Vuotuisia juhlia: Uusivuosi • Laskiainen • Pikkujoulut • Ystävänpäivä • Vappu • Juhannus • Kekri • Suomen itsenäisyyden muistopäivä • Valtiollisia juhlapäiviä: Isänpäivä • Kalevalan päivä • Puolustusvoimain lippujuhla • Äitienpäivä • Kristillisiä juhlapäiviä: Helatorstai • Helluntai • Joulu • Kihupyhä • Loppiainen • Maslenitsa • Pokrova • Pyhäinpäivä • Pärttylin päivä • Pääsiäinen • Rippijuhlat • Rukouspäivä • Eri maissa vietettyjä juhlapäiviä: Burnsin päivällinen • Guy Fawkesin yö • Halloween • Kiitospäivä • Kuolleiden päivä • Mardi Gras • Pyhän Patrickin päivä • Ystävänpäivä l. Valentinuksen päivä • Opiskelijoiden juhlia: Kuusijuhla • Penkinpainajaiset • Vanhojenpäivä • Sitsit • Yliopistollisia juhlia: Promootio • Karonkka • Vanhoja suomalaisia juhlapäiviä: Helajuhla • Karhunpäivä • Peijaiset • Vakkajuhla • Muita juhlia: Bakkanaalit • Fondue Party • Homodisko • Key Party • Kissanristiäiset • Lastenkutsut • Mazola Party • Morsiussauna • Polttarit • Pyjamabileet • Orgiat • Rapujuhlat • Sacanagem • Swingers' Party