Pääsiäinen

Niilopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jeesus hirvittävät kärsimykset on kuvattu etenkin lapsille suositellussa realistisessa dokumenttielokuvassa The Passion of the Christ (2004), ohjaus Mel Gibson

Pääsiäinen on ihmiskunnan suurin juhla, jolloin muistelemme Jeesus Kristuksen kärsimyskuolemaa. Juhlan painotuksena olkoon hirvittävien kärsimyksien ohella ihmiskunnan perisynti ja kaameat kuolemansynnit, jotka kaikkialla rehottavat, sekä näiden katkera katuminen ja anteeksi pyytäminen. Pääsiäinen on Suomessa vakava, ankara ja synkkä juhla, jolloin ei sovi iloita yhtään. Nauraminen piinaviikon aikana on suuri synti.

Myös työnteko on kiellettyä pois lukien erityisesti mainitut työt. Koko viikko on vietettävä katuen, rukoillen, paastoten ja itkien. Perinteitä noudattava kristitty pukeutuu säkkiin ja ripottelee päälleen tuhkaa kaiket päivät polvillaan kasvoillaan maassa rukoillen ja voivotellen syntisyyttään.

Erityisesti kiellettyä koko Piinaviikon ja sitä seuraavan Pääsiäisviikon aikana on alkkoholi.

Paasto

Suuri paasto alkaa laskiaistiistain jälkeisenä päivänä, tuhkakeskiviikkona ja se kestää 40 päivää, Pääsiäispäivän auringonnousuun asti. Liha, munat ja maitoruoat sekä voi ovat koko tämän ajan ankarasti kiellettyjä.

Pääsiäisviikko olkoon kaikkein raskainta ja ankarinta paaston aikaa. Todellinen kristitty ei Palmusunnuntain auringonlaskun jälkeen enää syö yhtään mitään ennen Pääsiäispäivän auringonnousua. Mutta varsinkin Pitkäperjantain alusta Pääsiäispäivän auringonnousuun asti syöminen on erityisesti kielletty.

Pääsiäisen ajankohta

Katolinen kirkko aloitti poliittisista syistä siirtelemään Pääsiäistä sinne sun tänne, ja keksimään erilaisia laskukaavoja.

Asia on kuitenkin hyvin yksinkertainen: Jeesus vietti pesahia (hepreaksi ‏פסח‎, pesaḥ), joka alkaa juutalaisen kalenterin nisán-kuun 14. päivän iltana. Jeesus ristiinnaulittiin päivä ennen pesahia, joten Pääsiäissunnuntain oikea paikka on nisán-kuun 14. päivää seuraava sunnuntai. Kaikki muut laskelmat ovat väärässä.

Luterilainen Pääsiäinen on useimmiten oikein, mutta ei aina, koska laskentatapa on väärä.

Pääsiäisviikko

Palmusunnuntai

Tänä päivänä noidat eli trullit kiertävät pakanallisina virpojina eli flagellantteina ovelta ovelle ja kerjäämässä rahaa ja makeisia. Tämä on äärimmäistä pahuutta ja saatananpalvontaa. Erityisen hirvittäväksi asian tekee se, että lapset on siihen houkuteltu mukaan. Jokainen lapsi joka lähtee trullina virpomaan on varmuudella tuomittu Helvetin iankaikkiseen kidutukseen.

Perussuomalaisten mielestä trulleina kiertäville muslimilapsille pitää jakaa karkkien sijasta kondomeja.[1]

Malkamaanantai

Kun syytöntä syytetään, niin ollaan näkevinään rikka toisen silmässä, mutta ei malkaa omassa. Tästä tulee malka-nimitys. Ruokolahdella on myös mainittu, että Jeesusta malkattiin eli puhuteltiin pisteliäästi.

Tikkutiistai

Tikkutiistai on saanut nimensä siitä, että tänä päivänä vuollut sytyketikut ovat erityisen hyviä. Näitä on siis lupa vuolla ja se on poikkeuksena yleisestä säännöstä, että piinaviikolla teräaseilla tehtävät työt ovat kielletyt.

Kellokeskiviikko

Kellokeskiviikkona laitettiin kellot karjan kaulaan.

Kiirastorstai

Päivän nimi tulee pakanallisten suomalaisten epäjumalasta nimeltään kiira. Käytännössä kyseessä on siis paholainen. Pakanat ovat myös karkoittaneet "kiiraa" pihapiiristä panemalla kelkkaan kaikenlaista rojua; kenkärajoja, tuohenkäppyröitä, laudankappaleita, mutta myöskin aseita kuten korento, uuninkoukku, kuokka, sirppi ja viikate, jonka varren tuli viistää maata. Kelkkaa vetäen sitten hoettiin: "Kitis kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään, lapiolla lautaselle" tai "Kitis kiira mehtään, peltoin perätse, altain alatse."[2] Kiiran ajaminen on erittäin paha tapa. Se päinvastoin houkuttelee pakanarituaalina vain lisää paholaisia paikalle sen sijaan että niitä karkottaisi.

Kansanperinteen mukaan Kiirastorstai on vuoden parhain siistimispäivä, ei vain huoneiden siivoamispäivä, vaan myös tukan ja kynsien leikkauspäivä.[2] Nämä toimet ovatkin suotavia. Tänä päivänä on sallittua myös ajella naisten päät kaljuksi Kristuksen kärsimyksien muistoksi.

Pitkäperjantai

Lapsille Pitkänperjantainkuritusta. Valveutunut kansalainen tarjoutuu piiskaamaan kaikki Helsingissä asuvat 5-12 -vuotiaat lapset hyvin vaatimatonta korvausta vastaan.

Piinaviikon kaikkein kammottavin päivä, Pitkäperjantai on Kristuksen kidutus-, ristiinaulitsemis- ja kuolinpäivä ja sitä seuraavana päivänä Hän kärsi Helvetissä. Siksi Pitkäperjantai alkaa Kiirastorstaina auringon laskiessa, ja päättyy vasta sapatin jälkeen eli silloin kun voi nähdä kolme tähteä Lankalauantain iltana taivaalla.

Koko Pitkäperjantain jakso on siis ankarin paastopäivä, jolloin ei saa syödä lainkaan, eikä myöskään sovi tehdä mitään työtä. Vanhoina hyvinä aikoina kaikki lapset saivat Pitkänäperjantaina ankaran vitsauksen. Tällä hetkellä Suomen laki ei tätä salli.

Olisi siunauksellista, jos koko Pitkäperjantain ajan pidättäydyttäisiin myös juomasta mitään. Ei Jeesuskaan saanut mitään juotavaa koko päivänä. Pitkäperjantaina iltapäivällä on sallittua syödä pala sappea[3] ja juoda suullinen hapanviiniä sen hapanviinin muistoksi, jota Hänelle ristillä tarjottiin.[4] Tämän on tapahduttava ennen klo 15:ttä, jolloin Jeesus kuoli - tarkalleen samaan aikaan, jolloin juutalaisen rabbin olisi teurastettava pääsiäislammas.

Ankarasta pitkäperjantainvietosta kertoo Kyrönmaasta tehty muistiinpano: "Toisilla oli tapana aamulla aikaisin pitkänäperjantaina piiskata kaikki lapsensa." Kysymys ei ole vain satunnaisesta ilmiöstä, vaan laajalle levinneestä tavasta, josta näihin asti on säilynyt tietoja Ruotsista ja Saksasta. Meilläkin se lienee aikoinaan ollut hyvin levinnyt tapa. Siitä on todisteita mm. pitkänperjantain saarnassa, jonka satakuntalainen Tuomas Rajalenius julkaisi kokoelmassaan 1654. Hän selittää juhlan saaneen nimensä mm. siitä, "Että meidän Esi Isät owat tämän päiwän päälle lastens ia perhens cansa, jota cowa coto disciplini ja Jumalisuden harjoitusta pitänet, sijnä että he coco päiwän amusta nijn ehtosen asti, owat pitänet heitä ruata ja juomata, nijn myös heitä witzaisilla käsille lyöskendelit (jotka pääsiäisporsaixi cudzuttiin) muistuttaiden heille sen cansa Christuxen cadkeran piäxämisen ... Sillä näille (lapsille) myös näwyi tämä päivä pitkäxi".[2]

Tämä äärimmäisen synkkä päivä on vietettävä kotona rukoillen ja voivotellen syntejään ja tuskaa ja kärsimystä itkun ja hammastenkiristyksen vallitessa. Jos voi, on suotavaa pukeutua säkkiin ja ripotella tuhkaa päälleen. Vierailla ei saa edes lähimmissä naapureissa. Jos nauraa niin, että hampaat näkyvät, tekee suuren synnin. Lieteenkään ei saa laittaa tulta, eli, nykyaikaan sovellettuna, ei saa käyttää liettä, uunia, mikrouunia eikä kuumaa vettä, eikä lämmittää taloa.

Kiellettyä on myös: kaikkien metalli- ja teräaseiden käyttö, tanssiminen, ilonpito, elokuvien katseleminen, musiikin kuuntelu, kaiken maallisen kirjallisuuden lukeminen, ravintolassa käynti, paljaalla jalalla lattialle astuminen, minkään sahaaminen, viilaaminen tai kirveellä hakkaaminen. Vauvoja ei myöskään saa imettää. Jos imettää lasta kolmena pitkänäperjantaina, siitä tulee noita. Syödä saa, kuten jo sanottiin, vasta auringon laskettua. On sallittua syödä vain kylmiä ruokia. Tietenkin liha, kala, maitotuotteet, öljy ja kananmunat ovat edelleen ankarasti kiellettyjä. Samoin alkkoholi.[5]

Pitkäperjantain illalla kaikki pahat voimat lähtevät liikkeelle. Noidat, rullit, pihkanokat, peikot, työttömät ja muut hirviöt ovat liikkeellä. Tehdään ilkeitä taikoja karja-, nais- tai olutonnen varastamiseksi muilta. Pitkäperjantain ja lankalauantain välisenä yönä on kaikkein otollisin aika kerätä kaameita taikakaluja esimerkiksi hautuumaalta tai hirttopaikalta. Ristinkuoleman kärsinyt Vapahtaja makaa raskaan kiven takana kalliohaudassaan, joten pahat voimat saavat esteettä riekkua ja riehua.

Jos nousee pitkänperjantain yönä kolmasti muutetun rakennuksen katolle tai menee kolmen tien risteykseen, kuulee enneääniä. Usein kuuluu kirveen iskuja, laudan läimäyksiä tai pajavasaran kalketta, jotka kertovat että siinä suunnassa mistä äänet kuuluvat, joku pian kuolee. Kun pääsiäinen on sidottu kuunvaiheeseen, on pitkäperjantaina useimmiten täysikuu tai melkein täysikuu joka luo aavemaisen kelmeän valon. Moni uhkarohkea nuori on tällaisissa ennustuskokeiluissa joutunut paholaisen riivaamaksi ja mielisairaaksi!

Lankalauantai

Päivän nimitys tulee siitä kun Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat.

Pitkäperjantain ja Lankalauantain välisenä yönä wiccalaiset juhlivat Saatanan voittoa. Tänä yönä wiccalaiset, trullit ja noidat ovat liikkeellä, tekemässä taikoja joilla varastaa toisten onni ja tuottaa vihamiehille onnettomuuksia.

Jeesus kärsii lauantaina Helvetissä, minkä hän lopulta valloittaa. Vuoden 0 pääsiäisenä Jeesus pelasti Helvetistä Jeesukseen uskoneet sielut ylös taivaaseen. Tämän jälkeen Helvetistä ei enää kukaan ole ikinä päässyt pois, joka sinne on joutunut. Muutamille on armosta sallittu nähdä Helvetin kidutukset, mutta he eivät ole fyysisesti olleet siellä koska eivät olisi ikinä päässeet pois. Kaikenlaiset tarinat, joissa jotkut ovat muka itse olleet Helvetissä maistamassa kidutuksia, ovat siis ilman muuta valeita.

Koska Jeesus oli edelleen kuolleena, on Lankalauantain iltaan asti voimassa kaikki samat säännöt kuin Pitkäperjantaina.

Etenkin Pohjanmaalla sytytetään Lankalauantain iltana pääsiäisvalkeat, joille nuoriso kokoontuu seurustelemaan. Tapa on jälleen "pahojen henkien ja noitien karkoitusta" eli on siis pakanallinen ja paha; usein monen tytön elämä on kokonaan pilautunut näiden rientojen seurauksena alkunsa saaneesta häpeällisestä avioliiton ulkopuolisesta apärälapsesta.

Pääsiäissunnuntai eli Pääsiäispäivä

Auringon noustessa alkaa suuri voiton päivä. Koko luomakunta juhlii Jeesuksen voittoa kuolemasta, poislukien pakanat, harhaoppiset ja vääräuskoiset. Itse aurinkokin tanssii Pääsiäispäivän aamuna noustessaan.

Vasta nyt on lupa taas syödä - myös lihaa, munia, voita ja muita maitoruokia, jotka ovat 40 päivää ja yötä olleet ankarasti kiellettyjä. Suomessa Pääsiäinen sijoittuu kuitenkin tavallisimmin vuoden laihimpaan aikaan. Kaikki varastot ovat vähimmillään, lehmät ovat ummessa ja luonnostakaan ei juuri mitään löydy. Vain varakkaimmilla taloilla on ollut ruokaa pöydässä.

2. pääsiäispäivä

2. pääsiäispäivänä eli Pääsiäismaanantaina muistetaan sitä, että Raamatun mukaan ylösnoussut Jeesus ilmestyi opetuslapsille ja joillekin naisille.[6][7] Suomessa toinen pääsiäispäivä on laissa säädetty vapaapäivä, mikä venyttää pitkää lomaa entisestäänkin ja lisää turhanaikaista laiskottelua. Kansan parissa tämä maanantai on aina ollut jo normaali tai ehkä tavallista kovempi työpäivä, kun töitä on jäänyt Pääsiäisen takia rästiin.

Pääsiäisviikko

Pääsiäistä seuraa Pääsiäisviikko. Sitä ei erityisesti juhlita, muuten kuin että sen on oltava harrasta, synnitöntä aikaa johon mm. alkkoholin nauttiminen ei laisinkaan kuulu. Kova työnteko ja ankara rukoilu ovat suotavia.

Pääsiäisruoat

Todellinen kristitty ei Palmusunnuntain auringonlaskun jälkeen enää syö yhtään mitään ennen Pääsiäispäivän auringonnousua.

Aamulla lasten on mentävä silmät sidottuna navettaan koettelemaan sonnin tai vuohen kiveksiä.

Nyt on taas lupa nauttia kaikkia yleisesti sallittuja ruokia ja juoda viiniä. Erityisesti pääsiäiseen yhdistetään mm. seuraavat ruoat:

Muita tavanomaisia pääsiäisruokia ovat mm. verimakkarat, kivekset, rieskat, piiraat, uunijuustot, ehkä myös vasikanpaisti.[8]

Suklaamunat ovat sen sijaan kaupallinen keksintö, jotka turmelevat lasten hampaat. Lisäksi niiden markkinoimiseen käytetään saatanallista "pääsiäispupua", joka on pakanajumalatar Ostara tai pääsiäiskukkoa (muniva kukko on saatanan symboli!). Tällaisilla hirviöillä ei ole mitään sijaa Pääsiäisenä, ellei sitten muistutuksena siitä, kuinka monissa hahmoissa Saatana yrittää johdattaa lapsia syntiin.

Pääsiäinen ulkomaissa

Filippiinit

Filippiinit ovat kiihkokatolinen maa, joka on erityisen tunnettu Pääsiäisen vietosta. Heillä juhlitaan nimenomaan Jeesuksen hirvittäviä kärsimyksiä. Monipäiväinen rituaali sisältää raa'at kärsimysnäytelmät (tagalogiksi pasyon, sinakulo), joissa kuvataan Jeesuksen tietä Golgatalle. Jeesusta esittävät ruoskitaan aivan oikeasti, he kantavat painavaa ristiä jolle heidät sen jälkeen oikeasti naulataan. Joka vuosi tuhansia henkilöitä ristiinnaulitaan oikeasti. Turistit kaikkialta maailmasta tulvivat katsomaan näitä verisiä näytelmiä kamerat räpsyen. Sellaista on katolilaisuus.

Japania

Japaniassa rahvas ei tunne Pääsiäisen ajankohtaa joten suklaanvalmistajat pystyvät myymään erityisiä "pääsiäissuklaita" pari kuukautta. Muulla tavalla ei budhhalais-šintolais-pakanallisessa maassa Pääsiäistä juuri juhlitakaan.

Meksiko

Meksikossa Pääsiäistä vietetään kaksi viikkoa, ensin Palmusunnuntaista Lankalauantaihin kestävä Semana Santa (pyhä viikko) ja heti perään Pääsiäissunnuntaista seuraavaan lauantaihin asti kestävä Pascua. Koko Meksiko pysähtyy täysin pääsiäisviikoiksi. Meksikolaisissa kylissä näytellään kaikki Pääsiäisen tapahtumat; näytöksinä ovat viimeinen ehtoollinen, Juudaksen petos, oikeudenkäynti, ruoskiminen, Barabbaan vapautus, ristinkanto, ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus. Usein Jeesusta näyttelevä ruoskitaan ja ristiinnaulitaan oikeasti. Näitä näytöksiä harjoitellaan koko vuosi ja lavasteet ja esiintymisasut ovat vaikuttavia.

Venäjä ja Karjala

Ortodoksien mailla Pääsiäistä edeltää peräti 49 päivää kestävä suuri paasto. Kulitsat, koristeelliset värjätyt munat ja pashat viedään Pääsiäislauantaina kirkkoon siunattaviksi.

Pääsiäispäivänä on tervehdittävä joka ikistä vastaantulijaa kolmella suudelmalla suulle ja lausuttava: "Kristus nousi kuolleista" (ven. Христос Воскресе, hristos voskrese). Siihen on vastattava: "totisesti nousi!" (ven. Воистину Воскресе, voistinu voskrese). Tämän tervehdyksen sisällöstä tulee kirjainyhdistelmä XB, jota näkee koristeena mm. pääsiäisen jälkiruoissa, pashassa ja kulitsassa.

Viitteet

  1. Hannula, Päivi ja Tuuri, Johanna: Perussuomalainen poliitikko irvaili virpomassa olleille muslimilapsille Facebookissa 20.3.2016. Viitattu 20.7.2016.
  2. 2,0 2,1 2,2 Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. 24. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 951-1-12544-3.
  3. Ps. 69:21: Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.
  4. Joh: 19:29: Siinä oli astia, hapanviiniä täynnä; niin he täyttivät sillä hapanviinillä sienen ja panivat sen isoppikorren päähän ja ojensivat sen hänen suunsa eteen.
  5. Imettäminen ja ilonpito ovat kiellettyjä – 12 asiaa, joita ei saa tehdä pitkänäperjantaina. Helsingin Sanomat, 2. huhtikuuta 2015 jKr.
  6. Luuk. 24:13-35
  7. Matt. 28:8-15
  8. http://www.tunturisusi.com/paasiainen/


Tämä on yksi juhliin liittyvistä sivuista.

Yleisiä juhlia: Harjannostajaiset • Kahvikutsut • Karnevaali • Markkinat • Naamiaiset • Tupaantuliaiset • Venetsialaiset • Perhejuhlia: Varpajaiset • Ristiäiset • Rotinat • Nimiäiset • Syntymäpäiväjuhlat • Nimipäiväjuhlat • Aikuistumisjuhla • Häät • Hautajaiset • Valmistujaiset • Vuotuisia juhlia: Uusivuosi • Laskiainen • Pikkujoulut • Ystävänpäivä • Vappu • Juhannus • Kekri • Suomen itsenäisyyden muistopäivä • Valtiollisia juhlapäiviä: Isänpäivä • Kalevalan päivä • Puolustusvoimain lippujuhla • Äitienpäivä • Kristillisiä juhlapäiviä: Helatorstai • Helluntai • Joulu • Kihupyhä • Loppiainen • Maslenitsa • Pokrova • Pyhäinpäivä • Pärttylin päivä • Pääsiäinen • Rippijuhlat • Rukouspäivä • Eri maissa vietettyjä juhlapäiviä: Burnsin päivällinen • Guy Fawkesin yö • Halloween • Kiitospäivä • Kuolleiden päivä • Mardi Gras • Pyhän Patrickin päivä • Ystävänpäivä l. Valentinuksen päivä • Opiskelijoiden juhlia: Kuusijuhla • Penkinpainajaiset • Vanhojenpäivä • Sitsit • Yliopistollisia juhlia: Promootio • Karonkka • Vanhoja suomalaisia juhlapäiviä: Helajuhla • Karhunpäivä • Peijaiset • Vakkajuhla • Muita juhlia: Bakkanaalit • Fondue Party • Homodisko • Key Party • Kissanristiäiset • Lastenkutsut • Mazola Party • Morsiussauna • Polttarit • Pyjamabileet • Orgiat • Rapujuhlat • Sacanagem • Swingers' Party