Sään ennustaminen

Niilopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen kansan kalenteri 2017 (Otava) - paljon kansallismytologista sää- yms. tietoutta sisältävä kalenteri

Sään ennustaminen eli meteorologia tarkoittaa tulevien säiden tietämistä etukäteen. Suomessa virallista sääennustamista harrastaa Ilmatieteen laitos, mutta kansallismytologiset tosiasiat kertovat tulevista säistä paljon varmemmin, satojen vuosien kokemuksella.

Sääenteitä löytyy luonnosta ja luonnonilmiöistä kuten eläinten (varsinkin sammakoiden) käytöksestä. Tiettyjen päivien tai ajanjaksojen säätila myös ennustaa tiettyjä tulevia säätiloja.

Myös suoneniskennän paikkaseutu ja ajankohta riippuvat sekä kalenterista että säästä. Nuorten ihmisten on hyvä lyöttää suonta yläkuulla ja vanhojen alakuulla. Uudenvuoden jälkeisenä lauantaina tämä kannattaa tehdä sääriin, loppiaisena päähän, Pyhän Paavalin kääntymisenä (24.1.) hävyn tienoille jne.

Suomalaiset sääenteet

Suomen sää noudattaa samanlaista 19 vuoden jaksoa kuin kuunvaiheet. Näin ollen jokaisena vuoden päivänä toistuvat tarkalleen samanlaiset säätilat kuin 38 vuotta sitten oli. Ennen vanhaan almanakkaan painettiin nämä hyödylliset säätiedot.[1]

Esimerkiksi joulukuu 2012 oli harvinaisen leuto ja sateinen - kuten se oli ollut tarkalleen 38 vuotta sitten![2]

Ks. Sääenteiden seuranta 2016-2017.

Talvi

  • Ensimmäisestä suojasäästä on 200 päivää elonaikaan. Siitä on myös yhdeksän viikkoa sulaan veteen tai kevättulvaan.
  • Tammikuulla tasaista, maaliskuulla maksetaan.[3] Tämä sanonta voi joskus kääntyä toisinpäin.
  • Märkää syksyä ja helppoa talwea seuraa kylmä ja kuiwa kewät, ja kuiwaa talwea seuraa märkä kewät.[4]

Tammikuu

  • Yleisesti: tammikuun säät vastaavat tulevan heinäkuun säitä. Kirkas ja kylmä tammikuu tietää poutaista, kuivaa heinäkuuta, pyryinen ja myrskyinen taas sateista.
  • Minkälaiset ilmat on uutenavuotena, sellaiset sellaiset ilmat on juhannuksena. (Alastaro)
  • Jos tammikuussa on suojasää ja vesisade, se tietää hyvää satoa.
  • Tammikuulla kun suveaa pohjoispuolen räystäiltä vesitippaan, niin siitä on 120 päivää kesään. Tämän verran nyt kesäsäästä, sanoo Heikkinen.[3]
  • Uudenvuodenpäivänä 1.1.: aamurusko ennustaa pyryistä talvea. Kova pakkanen ennustaa hallavuotta, paitsi jos uudenvuoden sumu on sen verran irti lumen pinnasta, että koira mahtuu juoksemaan sen alitse. Päivänpaiste tietää hyvää vuotta ja kauniita tähkäpäitä. Riittää sellainen auringon pilkahdus, että mies ehtisi hypätä hevosen selkään.
  • Loppiainen 6.1.: lumisade tietää lumista talvea, suuri tuisku koko vuodeksi huonoa.
  • Heikin päivä 19.1.: jos on lauhaa, paukkuu Paavalina (25.1.) pakkanen; jos Heikin päivänä on kylmä, on Paavali puolestaan lämmin. Pakkanen tietää hyvää hernevuotta, lauha sää hyvää viljavuotta ja poutaista kesää.
  • Paavali 25.1.: Paavalina on tullut vasta puolet lumesta. Kylmä Paavali tietää hyvää viljavuotta. Auringonpaiste tietää poutaista kesää.
  • Kalle 28.1.: millainen ilma on Kallen päivänä, niin semmoista pitää koko vuoden. Jos aamupäivä on kaunis, on alkuvuosikin, mutta jos vaikka ehtoolla on huono sää, niin loppuvuodella on myös.
    • Jos pakkanen on kowa Kallen päiwänä ja kestää wielä Kynttilän jälkeen, ei se ennen Pääsiäistä herkee.[4]

Helmikuu

  • Yleisesti: helmikuun säät vastaavat tulevan elokuun säitä samaan tapaan kuin tammikuu vastaa heinäkuuta.
  • Kynttiläpäivä 2.2.: kylmä sää tietää hyvää satovuotta.
  • Sipi 15.2.: lumisade Sipin päivänä tietää, että on tulossa vielä paljon lunta. Suojasää tietää varhaista kevättä. Jos suojasäätä ei tule eikä ole vielä tullut, on Sipin päivästä 9 viikkoa sulaan veteen.
  • Talvi-Matti 24.2.: mitä pidempiä ovat jääpuikot, sen pidempään talvi vielä kestää. Jos Matin päivänä sataa lunta, tulee vielä 7 isoa lumipyryä ja 14 pienempää.
    • 24.2. Matin päivän sää ratkaisee aika paljon. Nyt näyttää siltä, että on pyräkkää ja tuiskua, eli sitä se sitten olisi Maariaan asti, Heikkinen ennustaa.[3]
    • Jow kiwet Matin päiwän aikana sulattawat jään ympäriltänsä, saadaan kirpiä mutta lyhyt pakkainen, jos siihen asti on ollut helppo talwi.[4]

Maaliskuu

  • Jos helmikuu oli lauha, tulee kylmä maaliskuu.
  • Filemon 8.3.: jos on kova tuuli tai myrsky, on Oton päivänä (9.4.) vesisadetta eli kevät tulee varhain.
  • Joukaha 13.3.: jos on kaunista ja aurinkoista, tulee hyvä vuosi. Pyry tietää hallavuotta; jos puoli tietä peittyy lumeen, tulee puolikas sato.
  • Jooseppi 19.3.: kirkas Joosepin päivä antaa hedelmällisen vuoden. Talven viimeinen pyry tulee Joosepin tienoilla, joko ennen tai jälkeen.
  • Kevätpäiväntasaus 21.3.: iltarusko edellisenä iltana ennustaa pakkasta. Tasauspäivän iltarusko ennustaa lämmintä. Kirkas täysikuu ennen tasauspäivää tietää kaunista ilmaa, tasauspäivänä tai sen jälkeen yöhallaa. Jos teeren kukerrus alkaa ennen tasauspäivää, tulee lumisadetta, muuten kaunista.
  • Marian ilmestys 25.3.: maan pitäisi paljastua sulavan lumen alta. Jos ei, niin huhtikuusta tulee vielä kylmä. Jos Mariana on yöpakkanen, on vielä 40 päivää yöhallaa edessä. Ainakin on 10 päivää vielä hyvin kylmää ja sitten otetaan uudet merkit. Marian päivän lumisateen sanotaan usein olevan hyvin ankara, mutta se tietää hyvää marja- ja sienivuotta. Mitä sää Mariana, sitä sää Jyrkiin (23.4.), sekä mitä Maariana katolla, sitä Jyrkinä maassa[3]. Marian aikainen tuuli pysyy koko kevään. Etelätuuli on suotuisa merkki, pohjoistuuli enteilee huonoa.

Kevät

  • Mitä aikaisemmin sammakot nousevat ja mitä virkeämpiä ja pitkähyppyisempiä ne ovat, sen suotuisampi kesä tulee.
    • Sammakko nousi pikkuisen myöhässä, muttei se mitään haittaa, on virkeä sammakko ja pitkät on hypyt, näyttää että menee yli mitoista. Se meinaa, että tulee parempi kesä mitä viime vuonna.[3]
  • Pääsiäissunnuntai: jos aurinko nousee kirkkaana, se tietää rikasta vuodentuloa. Jos aurinko on aamulla pilvessä tai sataa vettä, niin halla vie kesällä kukat ja tulee vähän marjoja. Tulee myös sateinen kesä ja huono vuosi. Pääsiäissunnuntai määrittää myös helluntain sään, silloin on samanlaista.
  • Toinen pääsiäispäivä: helluntaihin saakka on samanlainen sää kuin toisena pääsiäispäivänä.
  • Märkää kewättä ja suwea seuraa kaunis syksy.[4]

Huhtikuu

  • Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato. Lämmin ja aurinkoinen huhtikuu tietää kylmää kevättä ja kesäkuuta.
  • Wapun päiwän aikainen pakkainen tietää kallista aikaa; tästä sopii sanoa: märkä Huhti, kylmä Touko täyttää talonpojan riista-aitat; mutta kuiwa, selkiä huhtikuu perheelle tuopi wahingon.[4]
  • Helatorstai: Helatourstaina on harwoin selkiä.[4]
  • Suviyöt 12.-14.4.: jos suviöinä on kylmää, on kylmiä öitä vielä 9 viikkoa tai jopa 40 vuorokautta kylmää yhteen menoon.
  • Vanhat suviyöt 23.-25.4.: Tiburtius 23.4. ennustaa marjavuotta, Yrjö 24.4. heinävuotta ja Markus 25.4. vlijavuotta. Kylmä sää on paha enne, suojasää hyvä enne. Jokainen kylmä yö ennustaa seitsemää seuraavaa yötä; jos kaikki kolme ovat siis kylmiä, on edessä 27 kylmää yötä. Jos on suojasää, tulee hyvä, hallaton suvi.
  • Jos Yrjänän (23.4.) yön kylmää, vie pakkanen ohran pään.
  • Markus 25.4.: jos on pakkasta, se tietää jatkuvia kylmiä. Jos Markun yö on kylmä, on 40 kylmää yötä peräkkäin tai on 40 kylmää yötä joskus myöhemmin kesällä. Jos jää on niin vahvaa, että härkä ei sitä turvallaan särje, tulee katovuosi ja kylmä vie kaikesta kolmanneksen. Jos Markun aattoyö on leuto, vesi ei jäädy tai menee vain ohueeseen riitteeseen, jos verkko ei kohmetu, jos sataa vettä tai tuulee muualta kuin pohjoisesta, niin tulee hyvä ja lämmin kesä eikä ole pelättävissä halloja.
    • Markku marjat vie. Jos Markun (25.4.) yönä on pakkanen, niin ei tule marjavuotta.

Toukokuu

  • Vappu 1.5.: jos on lämmin sää ja etelätuuli, tulee hyvä maitovuosi. Kylmä sää tietää hallaa ja kylmää kesää eivätkä lehmät lypsä.
    • Wapun päiwän aikainen pakkainen tietää kallista aikaa.[4]
  • Miikkula 9.5.: Kun olloo miikkulana umpihanget, niin hallavuosi on näkösällä. Sanotaan: "Kun on miikkulana hanki haukattava, niin leina leivän sijassa."
  • Erkki 18.5.: jos Erkkinä kukat kukkivat, tulee suotuisa vuosi ja uutisleipä on kädessä jo Jaakkona (25.7.). Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona helää. Mutta jos ennen Erkin päivää on kovin lämmintä, tulee kylmä kesä. Vesisade tietää hyvää vuotta.
  • Urbanus 25.5.: kesän sää on Urpon päivän sään vastakohta. Jos on Urpona turkki päällä, on koko kesän paita päällä, ja päinvastoin.
  • Basilius 30.5.: jos sade kastelee viljat, tulee oljesta pitkää.
  • Petronella 31.5.: jos Petronellan aattoyönä vesi jäätyy astiassa, tulee katovuosi, mutta jos ei jäädy, niin ohra kasvaa vaikka kannon nokassa. Jos Petronella kylmää rikan, kylmää Lauri (10.8.) ohran.

Kesä

  • Lämmin jakso alkukesästä ja sateinen kesäkuu sekä lämpimät heinä- ja elokuu lupaavat hyviä kasvuilmoja.[3]
  • Kanttaiviikko: kanttaisunnuntai on viides sunnuntai pääsiäisestä eli rukoussunnuntai; kanttauspyhät ovat kolme sitä seuraavaa arkipäivää eli helatorstaiviikon maanantai, tiistai ja keskiviikko. Kesän sää muodostuu kanttaiviikon sään vastakohdaksi. Maanantai ennustaa kesäkuun, tiistai heinäkuun ja keskiviikko elokuun säätä.
  • Kolminaisuuden sunnuntai; helluntain jälkeinen sunnuntai. Jos sataa niin paljon, että kirkon avain kastuu, sataa kesällä joka sunnuntai. Tuuli tietää myrskyisää sydänkesää ja rohkeita metsänpetoja.

Kesäkuu

  • Teemu 1.6.: Teemun kylmä; kesäkuun alku on useimmiten kolea.
  • Kesäkuun sateet satavat myös viljalaariin. "Sade ennen juhannust on pussiin."
  • Muutama päivä ennen juhannusta ovat rautayöt. Silloin on suuri hallan vaara ja voi tulla ns. tuppihalla, joka on kaikista pahin. 20.6. on rautaöistä vaarallisin.
  • Kustaa 6.6.: Kun Urpanus (25.5.) turkissa, niin Kustaavus paidassa.
  • Salomon 8.6.: Salomonin sade tietää neliviikkoista sadetta. Millaista on sää Salomonina, sellaista se on heinä-elokuussa.
    • Salomonin päiwän ilma on ennustus ilmasta heinän ja elon aikana.[4]
  • Kesäpäivänseisaus 21.6.: ukkoset ennen kesäpäivänseisausta tietävät kylmää kesää. Jos pesäpäivä itse on kaunis, jatkuvat kauniit ilmat.
  • Juhannus 24.6.: auringonnousu kirkkaalle taivaalle tietää hyvää vuotta, sade ennustaa märkää loppukesää mutta on sekin suotuisa enne. Juhannukseen saakka sataa laariin, Heinä-Maariasta (2.7.) alkaen sataa laarista pois. Juhannusyön tuuli tietää huonoa marjavuotta.
    • Mittumaarian päiwän aikainen sade on pitkällinen.[4]

Heinäkuu

  • Marian etsikko eli Heinä-Maija 2.7.: poutainen sää tietää kuivien ja kauniiden säiden jaksoa. Semmoinen ilma kuin Marian etsikkopäivänä, samallaista ilmaa on 40 päivää eteenpäin. Heinä-Maijan sade on Maija Vesihäntä, ja on tulossa koko kuun tai heinäajan tai ainakin kahden viikon sadekausi.
  • Naisten viikko 18.-24.7.: jos on ollut poudat, niin naisten viikko kastelee. Naisten viikko ei mene vesittä, koska naiset ovat pahoja itkemään.
  • Mätäkuun ensimmäinen päivä 23.7.: jos mätäkuu alkaa poudalla, on poutaa runsaasti, jos alkaa sateella, niin sataa.
  • Jaakko 25.7.: kaunis ilma tietää hyvää loppukesää. Jos sataa, sataa useampana päivänä perätysten. Kirkas ja lämmin Jaakko tietää kylmää joulua. Jollei Jaakkona tule hallaa, niin ei tule Perttulinakaan (24.8.), mutta jos Jaakko vie perunan lehden, niin Lauri (10.8.) merkitsee lisää, ja Perttu vie kaiken.
  • Martta 26.7.: sade ennustaa pitkäaikaista sadetta ja kosteaa syksyä.

Elokuu

  • Lauri 10.8.: jos Laurin ohi päästään ilman hallaa, on lämmintä Mikkeliin (29.9. ja sitä seuraava viikonloppu). Toisaalta varoitetaan, että jos Laurina ei tule hallaa, niin Pärttylinä sitten (24.8.).
  • Hippolitus 13.8.: hallayön vaara on suuri.
  • Klaara 14.8.: jos Klaaraan säästyy, kyllä sitten pelto säästyy eikä ole hallanvaaraa.
  • Jälki-Maria 15.8.: sadetta pelätään. Jos Kusipuo-Maijan päivänä sataa, niin sataa koko syksyn; tai sataa peräkkäin 40 päivää.
  • Perttyli 24.8.: mitä päivä Pärttylinä, sitä sää sinä syksynä. Minkälainen päivä Pärttylinä, sitä matka Maariaan. Pärttylin sade jatkuu yhdeksän viikkoa. Lämmin sää tietää aikaista talvea, kylmä ilma pitkää sulaa.
    • Pertun päiwä on merkki koko syksylle.[4]

Syksy

  • Märkää syksyä ja helppoa talwea seuraa kylmä ja kuiwa kewät.[4]

Syyskuu

  • Äkkiä katoava auringonpuna ennustaa lumentuloa.
    • Tänä maanantai-aamuna (15.9.) auringonpuna näkyi vain kymmenen minuuttia ja sitten se hävisi. Siitä ei mene kuin kolme, neljä päivää lumentuloon, ennustaa Heikkinen.[3]
  • Kun sammakot painuvat koloihinsa, tulee talvi pian.
    • 10.9. sammakko hävisi talavitelolleen, meni monttuun, jossa se on kyllä kevääseen saakka. Kyllä luonto tietää, millon tulloo kylmä, muistuttaa Heikkinen ja kehottaa nostamaan äkkiä puolukan-hintaa, sillä räntäsateiden ja lumentulon myätä loppuu marjanosto, kun puolukat ovat lumen alla.[3]
  • Egidus 1.9.: millainen on ilma Äkituksen päivänä, sellaista on koko kuukausi.
    • Egiduksen päiwä on merkki Syyskuulle.[4]
  • Mooses 4.9.: Mooses on kylmä mies ja uhkaa hallalla. Jos pääskyset ovat vielä täällä, lupaa Mooses pitkää syksyä.
  • Syys-Matti 21.9.: jos ennen Mukula-Mattia pakastaa niin paljon, että härän lanta jäätyy tai vesi menee vähänkään riitteeseen, tulee pitkä ja lauha syksy.
  • Syyspäiväntasaus 24.9.: jos näkyy revontulia, tulee pakkasia.
  • Arki-Mikkeli 29.9.: mitä ilma mikkelinä, sitä sitten köyriin (kekriin asti). Jos Mikkelinä lehti lähtee, niin Jyrkille (23.4.) kesä tulee eli tulee aikainen kevät.

Lokakuu

  • Lokakuun ilma on juuri wastoin ilmoja Matin (21.9.) ja Mikkelin (29.9.) päiwäin välillä.[4]
  • Pokrova 1.10.: jos lehti on puusta pois, on Jyrin (23.4.) aikaan maa sula.
  • Birgitta 7.10.: Riitta jos vesittelee, niin vesittelee viikon.
  • Lassi 10.10.: Lassin päiwänä on harwoin selkiä.[4]
  • Simo 28.10.: leuto Simon päivä tietää suotuisaa talvea. Pohjoistuuli ja kylmä Simo ennustaa aikaista kevättä.
  • Jakoaika 28.10.-10.11.: ennustelee koko tulevan vuoden säätä. Jos aurinko pilkahtaakin, niin se vastaa yhdeksän vuorokauden poutaa kesäsydännä ja hyvää heinävuotta. Jos on koko ajan pilvistä, tulee ensi kesästä sateinen. Liian aurinkoinen jakoaika tietää kuivuutta ja kovaa paahdetta ensi kesälle.

Talvi

  • Kylmää talwea odotetaan kuin lehti myöhäin warisee puusta.[4]
  • Yhteiset talwi-ilman merkit owat tawallisesti seuraawaiset: koska pakkainen lauhtuu, tulee lunta, eikä jämiää talwea ole 20 päiwään odotettawana.[4]
  • Heikkinen toteaa, että nämä pakkastalvet ajoittuvat seitsemän vuoden välein ja seuraavan kerran tällaisia pakkasia voi odottaa vuonna 2017.[3] (Kovia pakkastalvia on siis luvassa mm. myös vuosina 2024 ja 2031.)
  • Tasainen, selkiä ja luminen talwi tietää hywää wuoden-tuloa, ollenkin syyskylwöstä; tätä seuraa myös enimmitten warhainen kewät ja lämmin talwi.[4]

Marraskuu

  • Lämmin marraskuun loppupuoli tietää kylmää joulunseutua.
    • Joulupukki tulee parta kuurassa, lupaa sammakkoprofesori Taisto Heikkinen kesken mitä lämpimintä marraskuun loppua. Lunta on jouluna 15-20 senttiä ja pakkasta on parinkymmenen asteen molemmin puolin. Tämä lauha jakso kestää itsenäisyyspäivän tienoille, mutta sitten alkaa pakastua, ennustaa Heikkinen.[3]
    • Kun marraskuulla ei ole pakkasta, niin talven pakkaset eivät mene siinä. Pakkaset jäävät talveksi ja ne ovat sitten kovia. Kun on vähän lunta, pakkanen on sitten riesana vesiputkille, kertoi Heikkinen.[3]
  • Pyhäinmiesten päivä 1.11.: jos aurinko paistaa, tietää se yhdeksää poutapäivää ensi kesällä. Jos vedet eivät ole vielä jäässä, se ennustaa varhaista jäiden lähtöä; vedet aaltoavat jo Jyrkinä (25.4.) tai ainakin Ristin päivänä (3.5.). Jos puissa on vielä lehdet, se tietää kovaa takatalvea keväällä.
  • Martti 10.11.: kylmä Martti ennustaa leutoa sydäntalvea. Mitä pikemmin tulee suojasää Martin pakkasten jälkeen, sitä suotuisampi on kevät.
  • Liisa 19.11.: Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat; jos ei ole vielä lunta ja on pakkasta, tietää se kevään viivästymistä. (Syksyiset pakkaset ennen lumipeitettä jäädyttävät maan syvältä.)
  • Klemetti 23.11.: Pyhä Klemetti tuo talven. Klemetin suojasää ennustaa leutoa talvea Mattiin (24.2.) saakka.
  • Kaisa 25.11.: Kaisan päivänä saisi olla aina suojasää, se tietää leutoa talvea ja hyvää vuodentuloa sekä kaunista jouluun asti. Millainen sää on Kaisan päivänä, sellainen on jouluna (näiden välillä on n. yksi kuunkierto).
    • Joulusään kertoo Kaisan päivä marraskuun 25. päivänä. Kaisan nimipäivä - Pyhän Katariinan muistopäivä, liittyy Suomessa jouluun niin, että tänä päivänä ennustetaan tulevan joulun säätä. Siksi Kaisan päivänä eli kattina kannattaa tähyillä tarkoin säätilaa. Kaisan päivänä ja jouluna sanotaan olevan samanlainen sää, koska näiden päivien välissä on jokseenkin tarkalleen yksi kuunkierto. Toisaalta ennustetaan myös ihan päinvastoin. Kun kattina (pakkanen) kapsaa, niin jouluna (vesisade) napsaa. Kun Kaarina kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu. Eli millainen on sää Kaisan päivänä, niin juuri samanlainen, taikka päinvastainen sää on joulupäivänä. Ennustajan taidoista riippuu, kumman hän osaa valita.[5]
  • Antti 30.11.: selkeä ja etenkin kylmä Antin päivä tietää lauhaa talvea. Pilvinen tai suojasää tietää kylmää talvea. Vesisade tietää, että vasta Tuomaana tulee lunta.
    • Joulun sää katsotaan Anttina marraskuun viimeisenä päivänä. Jos silloin sataa vettä, on jouluna lumi maassa. Ennen sanottiin: jos Anttina lotisee niin jouluna komeilee. Tuskin ennustus enää nykypäivänä pitää paikkaansa, mutta mukava on silti katsoa, jospa sittenkin. (Lähde: Lahtinen, Mysi: Joulu. Tammi, Helsinki, 2003. ISBN 951-31-2884-9)
    • Selkiä taiwas Antin päiwänä tietää tasaista talwea, mutta pilwinen tietää epätasaista. "Antti aisoilla ajaapi, Simo siltoja tekeepi."[4]

Joulukuu

  • Joulukuun säät ennustavat lopputalven säitä. Koko joulukuun säästä voidaan ennustaa tulevan talven säätä. Joulukuussa seuraillaan erityisesti pakkasia. Niinpä, jos joulukuussa on kovat pakkaset, niin ne päivänpalautukselta kuolevat pesäänsä. Tulee siis leuto sydäntalvi. Leuto joulukuu puolestaan tietää kipakoita maaliskuisia pakkasia. [5]
  • Joulusään kertovat myös adventti, Antti ja nikunpäivä. Jos jostakin syystä ei nähnyt tulevan joulun säätä Kaisan päivänä mieluisena, ei hätää! Heti ensimmäisen adventtisunnuntain säästä voi ennustaa ensi joulun säätä. Ja erityisen tärkeä ennustuspäivä on vasta sen jälkeen, Antin päivä. Vielä sitten joulukuullakin on erityisiä päiviä, joista voi tarkennella ennusteitaan joulusääksi, kuten nikunpäivä, Nikolain päivä, itsenäisyyspäivänä 6.12.[5]
    • Nikolauksen päiwä on merkki Joulukuulle.[4]
  • Tulevan talven sää ratkeaa talvipäivän seisauspäivänä 21.12., jolloin on [vuonna 2010] myös täysikuu. Jos kuu on korkealla ja on pakkasta, niin se tietää sitä, että pakkasjakso kestää maaliskuun loppupuolelle Maariaan saakka, Heikkinen ennustaa.[3]
  • Tuomas 21.12.: jos ennen Tuomasta on tullut paljon tuiskua, se tietää jouluksi vesisadetta. Nämä lumisateet ovat kuitenkin sataneet laariin eli tietävät hyvää satoa ensi vuonna.
    • Tuomaan päiwänä on harwoin selkiä.[4]
  • Pesäpäivät 21.-24.12.: pilvinen sää tietää sateista kesää. Vähäinenkin auringonpaiste lupaa kuivaa ja poutaista suvea. Kovat pakkaset tietävät leutoa sydäntalvea. Pesäpäivien jälkeen ensimmäisestä suojailmasta on yhdeksän viikon päästä iso suojailma ja kevät tuloillaan.
  • Eeva 24.12.: jos varjonsa näkee (aurinko pilkahtaa), se tietää kuivaa ja lämmintä suvea.
    • Jos Eevanpäivänä sataa, tulee sateinen kesäkuu, muuta jos silloin paistaa aurinko sen verran että näkee varjonsa, niin kyllä kesäkuussa kasket palavat. (Alastaro)
  • Aatami 24.12.: ensimmäisestä Aatamin jälkeisestä myrskystä on 18 viikkoa järvien aukenemiseen.
  • Jos Joulu-päiwä tulee uusi-kuun ja täysi-kuun wälille, on hywä wuosi odotettavana.[4]
  • Joulu 25.12.: lauha joulu jäähtyy pian. Joulun suvi, pääsiäisen lumi. Joulu on sama kuin juhannus; joulun sumut ovat juhannuksen halloja, tuiskut sateita, pakkaset ja paisteet poutia. Lumipyry ja huurteiset metsät tietävät suotuisia juhannusta edeltäviä sateita.
    • Joulu ja pääsiäinen pitelevät vastakkaisia säitä: joulun suvi, pääsiäisen lumi.[5]
    • Jos Jouluna on maa paljas, makaa lumi sitä kauwemmin kewäällä.[4]
  • Juhannus puolestaan on samaa kuin joulu. Siten joulun sumut ovat juhannuksen halloja, lumituiskut vesisateita, pakkaset ja paisteet poutia. Joulun edellä olevat lumipyrytkin ovat siksi niin odotettuja, että ne tietävät vesisateita ennen Jussia.[5]
  • Pakkanen sanoo: "Jos en ole jouluna kotona, niin tulen uudeksi vuodeksi - tai olen ainakin kynttilänä kotona." Lauha joulu siis vaihtuu nopeasti pakkaseksi.[5]
  • Aamu- ja iltarusko ovat ihan oma lukunsa. Joululta iltaruskojen antamat enteet muuttuvat päinvastaisiksi. Ja eri puolilla maatakin iltaruskoja tulkitaan ihan päinvastaisin tavoin. Toiset sanovat, että jouluun mennessä iltarusko ennustaa pakkasta ja aamurusko tuiskua, ja joulun jälkeen iltarusko ennustaa hyvää säätä ja aamurusko huonoa. Toisten mukaan aamurusko ennustaa aina sadetta, mutta iltarusko juhannuksesta jouluun hyvää ilmaa, joulusta juhannukseen pakkasta. Paras ohje aamu- ja iltaruskoja havaitsevalle on ennustaa tulevaa säätä parhaaksi katsomallaan tavalla. Sillä joka tapauksessa ruskot jotakin ennustavat.[5]
  • Tapani 26.12.: jos aurinkoa ei näy, tulee katovuosi.
  • Joulun jälkeen tärkeimmät ovat: ensimmäinen suoja ja ensimmäinen teeren kukerrus. Joulun mentyä tarkataan silmä kovana ensimmäistä suojaa ja ensimmäistä teeren kukerrusta. Ensimmäisestä suojasta kuluu tasan kaksisataa päivää rukiinleikkuuseen ja ensimmäisestä teeren kukerruksesta kymmenen viikkoa kauran kylvöön.[5]

Merkit auringosta

  • Iltarusko ilma kaunis, aamurusko päivän pasko. Iltarusko ennustaa hyvää säätä ja aamurusko pahaa ilmaa.
  • Koska aurinko wahwasti ruskottaa ennen nousuansa, saadaan sadetta, niinkuin silloinkin koska hän kirkkaasti nousee, mutta näyttää suureksi ja waaliaksi, taikka kuumoittaa kajanteesta, ja kuin päiwän laskusta taiwas on harmaan-karwainen.[4]
  • Kehät auringon ympärillä ennustawat sadetta kahden wuorokauden kuluissa, jos ne aamu-puolella päivää näkywät; mutta jos ehtoo-puoleen ilmaantuwat, on sadetta wasta kolmantena päiwänä odotettawana.[4]
  • Koska aurinko kirkkaana laskee, ja taiwaan reuna on pilwitöin, tulee kaunis ilma, kuin myöskin koska hän noustessansa lähettää säteensä selkiän, puhtaan ja ikäänkuin kipinöitsewän ilman läpitse.[4]
  • Jos noustessansa jas laskeissansa wahwasti punertaa, tulee pitkällinen kuiwuus ja tuuli.[4]
  • Päiwän sapet tietäwät tuulta sekä sadetta tuulen kanssa, jos owat paremmin waaliat kuin ruskian-muotoisia.[4]

Merkit kuusta

  • Ala-kuun (vähenevä kuu) wiimeinen päiwä, sekä 2-3 ensimmäistä päivää yli-kuuta osoittaa koko kuukauden taikka kumminkin seuraawaisten päiwäin ilmat täysikuuhun saakka. Moni ottaa merkin wasta kolmannesta ja neljännestä päiwästä, ja wälistä käykin se paremmin toteen. Koska kuu maanantaina sateella syntyy, sataa melkein koko wiikon. Tuorstaina syntynyt kuu tuottaa raju-ilman, ja sunnuntainen sitäkin ankaramman. Torstai-ehtoon ilma on perjantaisen päiwän ilmasta osoitus. Lauwantainen sade on harwoin pitkällinen.[4]
  • Kuun muoto tosin näyttää waikuttawan monta ilman-muutosta; mutta kaikkia semmoisia on työläs selittää. Paras on että jokainen tienollansa etsii wakaat ja luotettawat merkit; sillä ne owat erinkaltaisia kullakin paikalla. Meidän pohjaisissa maissamme on ilma kuitenkin luonnostansa pysywäinen, niin että mitä ilmaa kerran on ruwennut pitämään, semmoisena se kauwan kestää; ja jos muuto tapahtuukin, eihän tämä kumminkaan warsinaisesti käy, waan näyttää kuin entinen sää wielä pitäisi puoltansa.[4]
  • Säistä eli ilmoista kuun waihetellessa on tarkka waari ottaminen monet kerrat peräkanaisin; niin pian hawaitaan, että kunkin kuun synty eli ala-kuu, sekä myös yli-kuu on toinen toisensa muotoinen. Guittaa tästä joskus eroitus tapahtua, mutta tämän eroituksen on usiasti sama laita kuin ilman muutostenkin. Kolmen kuun jälkeen on eroitus niin suuresti tarttununna, että neljäs kuu syntyissänsä jo wetää enemmän toisen tai kolmannen kuun tapaisesti, ensimmäisen kuun muodosta eriten.[4]
  • Mutta niinkuin äsken sanoimme, ottakoon kukin paikallansa näistä waarin, asettain muistohonsa ajat rinnatusten; niin hän pian kyllä huomaa, mitä merkit toden sanowat.[4]
  • Koska kahden tai kolmen wuorokauden wanhan kuun nokat eli sarwet owat teräwät ja kirkkaat, tulee ilma kylmäksi; mutta koska ne ovat nykerät, himiät tai keltaisen-woiwat waloltansa, saadaan sateista taikka tuulista ilmaa; mutta kewäisin ennustaa se yö-halloja.[4]
  • Keltaisen-woipa kuu ennustaa sadetta, punainen tuulta.[4]
  • Ehiä, waalia ja iso kehä kuun ympäri sumu-ilmalla lupaa wuorokautena wesi- tahi lumi-sadetta, jollei tuulta tule; mutta kaunista ilmaa, jos taiwas sillä wälillä wähitellen selkenee.[4]
  • Jos kehä on kahden-kertainen taikka äkisten katkee, käy tuuli korkialla, ja pahaa ilmaa on piankin odotettawana.[4]

Merkit tähdistä

  • Tähdet tietäwät sadetta, koska, kirkkautensa kadottua, he lakkaawat wilkkumasta sekä koska ei heitä himeytensä tähden selwästi taiwaan laesta selitetä; mutta jos kirkkaasti kiiltäwät, ennustavat he kauniita ja selkiöitä ilmoja.[4]
  • Pienen-näköisinä ja teräwästi wilkkuin talwella tietävät he kowia pakkasia.[4]
  • Laajat tähtilennot owat tuulen sanomat.[4]
  • Jota walkoisempi linnunrata on syksyllä, sitä lujempi ja tasaisempi talwi on odotteessa; mutta periwastoin, jos linnurata syys-ajalla on tumman-pilkullinen.[4]

Merkit tuulista

  • Koillinen eli itäpohja-tuuli on kauniin ilman merkki, harwoin sateen sanoma; mutta talwella se tuottaa pakkaisen.[4]
  • Pohjaisesta alkaa aamulla selkiällä ja kuiwalla ilmalla tuulemaan, ja seurassansa tuo tämä tuuli ainakin kylmän. Kewäällä se synnyttää kowan kuiwuuden.[4]
  • Kuin tuuli äkisti menee etelään tai länteen, ennustaa se sadetta, ollenkin jos se nousee jälkeen puolen päiwän selkiällä ilmalla.[4]
  • Koska etelästä sataa, ja se tuuli heittäikse länteen, ei ole äkisten muutosta toiwominen; samaten jos sade tulee pitkällisellä louna- eli merilänsi-tuulella.[4]
  • Idästä tulee kaikkina wuoden aikoina useimmiten sadetta (taikka lunta), etenkin niille, jotka liki Itämerta asuwat. "Idästä isot satehet, Idän kesä, Idän talwi, Idän ilkiät satehet, Idän kaikki ilmat ilkiämmät."[4]

Merkit pilvistä

  • Pilwet antawat sadetta sitä pikemmin jota synkiämmät he ovat, ja jota lämpiämpi ilma on.[4]
  • Hennot, walkoiset ja korkialla liehuwaiset pilwikaunat ennustavat kaunista ilmaa; walkoiset ja matalalla kulkewaiset lunta; monenkertaiset ja monenkarwaiset, ukkosta; punaiset ja mustan=tummat aamulla warhain tietäwät raskasta sadetta.[4]

Tämä sivu on keskeneräinen, mutta sen kirjoittaja aikoo palata piakkoin aiheeseen. Viimeistelemättömät sivut, joihin kirjoittaja itse ei välttämättä piakkoin palaa, tulee sijoittaa luokkaan tynkä.

Aiheesta muualla

Viitteet

  • Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Otava, 1982. ISBN 951-1-01041-7