Vaatetus

Niilopedia

Vaatetus on ihmisen tai eläinten verhoutumista kankaisiin, nahkaan ja turkiksiin ynnä muihin vaatemateriaaleihin, joka tapahtuu ihmisellä ensinnäkin siveellisistä ja toissijaisesti siksi, että rappeutunut ihmiskunta ja jossain määrin myös eläinkunta joutuu suojautumaan kylmältä ja paahteelta vaatetuksella, koska se ei enää ole riittävän karaistunut olemaan ilman. Vaatetus sai alkunsa Paratiisissa, kun Eeva kierosti houkutteli Aatamin syömään hyvän- ja pahantiedon puusta, ja ihminen tuli tuntemaan alastomuuteen liittyvän häpeän. Ensimmäinen ihmisen vaate oli siis viikunanlehti.

Sisällysluettelo 1 Vaatteiden määrä ja ulkomuoto 2 Miehen vaatetus 2.1 Pojan vaatetus 3 Naisen vaatetus 3.1 Tytön vaatetus 3.1.1 Vanhemman tytön vaatetus 3.1.2 Burkha 3.2 Turkiksista 3.3 Huoliteltu pukeutuminen 3.4 Vauvan vaatetus 4 Lähteet

Vaatteiden määrä ja ulkomuoto

Tarve on vaatteiden määrän suhteessa paras ohjaaja; mutta sivistyneiden kansan keskuudessa on ikävä kyllä myös loistavuudella suuri vaikutusvalta, vaikkei se aina osoita oikeata suuntaa. Varsinkin eläinten karvoista ja villoista valmistetuilla kudoksilla on kykyä säilyttää ruumiinlämpöä, vähemmässä määrin silkki-, liina-, puuvilla- ja keinokuituvaatteilla. Viimeksi mainitut sopivat sen tähden paremmin kesäaikana, mutta ovat vaihetettavat villaisiin pakkasen saapuessa. Keväällä, jolloin ilma auringonpaisteessa tuntuu niin lämpimältä, on oltava hyvin varova, ettei ennen aikojaan luovuta talvivaatetuksesta; usein ovat vilustumiset sen seurauksia. Samoin vaativat illat ja aamut lämpimämpää vaatetusta, ja useimmat vilustumiset saatamme itsellemme juuri näinä aikoina päivästä. Kuitenkaan ei vaatetus saa olla liian lämmin, sillä se heikontaa ruumista; ijäkkäämmät henkilöt tarvitsevat kuitenkin yleensä lämpimämmän vaatetuksen kuin nuoremmat.

Miehen vaatetus

Mikä miehen vaatetukseen pätee, pätee muihinkin, lukuunottamatta niitä eroavaisuuksia, jotka ovat kunkin sukupuolen ja elinkauden osalta tähän merkityt.

Vaatteet eivät saa koskaan olla ahtaat eikä tuntua missään ruumiinosassa ahdistavilta. Yleisesti ovat kohtalaisen avarat vaatteet lämpimämmät, ja kuumassa vilvakammat, kuin ahtaat. Päässä ei ole sisällä huoneessa ollessa mitään, jollei vaan pää ole hiukseton. Kaulaa on totuttava jo lapsuudesta pitämään paljaana. Lujalle kiristetyt kaulahuivit estävät verenkulkua päästä. Vatsanpohja ja reidet ovat suojattavat alushousuilla. Lujaan kiristetyt vyötärysrihmat eli uumavyöt ovat vahingollisia, ehkäisevät verenkulkua vatsanpohjassa ja vaikuttavat peräpukamia. Ahtaat sukkanauhat saavat helposti aikaan suonikohjun ja pöhöttyneet sääret. Liian ahtaat ja kovat kengät saavat aikaan varpaankänsiä, kynnenkoison, jne. Edullisinta on suojata jalat lähinnä ihoa villasukilla, varsinkin kylmänä vuodenaikana. Jalkain kastumista on aina kartettava, ja kun ovat kastuneet, on sukkia ja kenkiä heti muutettava.

Vaatteiden puhtaus, varsinkin niiden, jotka ovat lähinnä ihoa, on pääasiallisena osana niiden lämmittävistä ominaisuuksista, ja on, samoin kuin niiden kuivuuskin, välttämätön terveydelle. Niitä on sen tähden ahkeraan muutettava, varsinkin niitä, jotka ovat lähinnä ihoa. Asianhaarain ja olosuhteiden täytyy muuten määrätä, kuinka usein sellaisen muuttamisen tulee tapahtua. Jolla on runsas hiestys, sen täytyy muuttaa useammin, kuin jonkun toisen. Sukkia tarvitsee muuttaa useammin, kuin paitaa. Jos sade tai hiki on kastellut märäksi, on vaatteita aina muutettava. Terveellinen tapa on käyttää erityisiä yöpaitoja. Ruumiin pinta likautuu joka päivä hiestä ja pölystä yms., joka osaksi ehkäisee ihon vapaata hiestymistä, osaksi kiihotuksellansa vaikuttaa kuumuutta, kutkua, syyhelmää ja ihottumaa. Sen tähden on joka päivä pestävä, ja varsinkin ne paikat, jotka pidetään paljaina: kasvot, kädet, kaula jne. Siihen sopii parhaiten kylmä vesi, joka vähäsen kiihottaa, vahvistaa ja ajaa verta iholle.

Se muutamain luulo, että kasvojen peseminen vahingoittaisi ihon pirteyttä, on vallan väärä; päinvastoin on niiden jokapäiväinen peseminen ja kastaminen kylmään vesiastiaan paras keino pirteän ihon säilyttämiseksi. Ruumiin kiihottaminen pesemisellä ja kylpemisellä tai ryöpyllä eli ns. suihkulla vahvistaa, elvvyttää ja karkaisee sitä nuhaa, leiniä, rohtumaa ja monta muuta tautia vastaan. Kylpeminen ei ole ainoastaan oivallinen puhdistuskeino, vaan myös virvotus- ja vahvistuskeino, jos vaan sitä käytetään varovaisuudella. Uimataitoiselle on parasta kylpeä avoimessa meressä. Kylpyyn ei kuitenkaan ole koskaan mentävä ihan tyhjällä tahi vasta täytetyllä vatsalla, eikä oltava vedessä niin kauan, että tuntuu raukaisevan tai viluttavan. Mikäli onnettomuus sattuu, on elvytys-artikkelissa ohjeet avun pikaiseksi toimittamiseksi asianmukaisella tavalla.

Pojan vaatetus

Nykynuorison vaatetus on yleisesti tavattoman vastenmielinen ja noudattaa se jotain turmelevaa muotia. Ns. hippi-hoppi -nuorisolla esimerkiksi on likaiset, pussimaiset housut, joiden vyötärö roikkuu iljettävästi lähes polvien tasalla, ja päässä on kesät talvet sama inhoittava, liasta kankea pipo. Mutta ei sen parempaa ole heavy-rokkari muotikaan; mielipuolisen tiukat kangas- tai nahkahousut puristavat jalkojen verenkierron lähes olemattomiin, ja siitinelimet saattavat peräti kuivettua kokonaan kelvottomiksi tässä puristuksessa.

Ennen vanhaan oli tapana pukea poika ainakin kouluikään asti tytön vaatteisiin. Koska tytön vaatetukseen ovat useat tiedemiehet kiinnittäneet paljon huomiota, ja ovat ne näin ollen monella tavalla terveydellisesti ja siveydellisesti sopivat, voisi tämän hauskan tavan palauttaminen olla nykyäänkin paikallaan. Muutoin pätee pojan vaatetukseen pääsääntöisesti sama kuin miehenkin asuun.

Naisen vaatetus

Tytön vaatetus

Ensisijaisen tärkeätä on suojella tyttöä kaikilta kuosin ylellisyyksiltä eli muodin oikuilta. Semmoisia ovat esimerkiksi nuo ruumista rumentavat ja sisäelimiä puristavat kureliivit, useinkin päätä rumistavat hatut, jalkoja rumentavat ja turmelevat suippokärkiset kengät ja vakaata käyntiä haittaavat korkeat korot tai suorastaan hengenvaaralliset, jopa 10 cm:iin asti korotetut pohjat, alaraajain verenkiertoa estävät sukkasiteet, vyötäisiä painavat monet hameet, ja siveellisesti mitä iljettävimmät, etenkin ns. pissis-tyttöjen käyttämät haisevat stringit, eli kapeat alushousut, jotka painuvat syvälle ruumiin poimuihin ja paikkoihin, joita emme tässä tahdo häveliäisyyden nimissä mainita. Meidän sivistyneet naisemme säästyisivät myöhemmin monilta vaikeuksilta raskauden aikana ja monilta tuskilta lapsivuoteessa, jos he käyttäisivät luonnonmukaisempaa pukua ja viettäisivät karkaisevampaa elämää tyttöaikoinaan. Ja minkä muun vuoksi rahvaannaisen synnytykset ovat helpompia ja kivuttomampia kuin kaupunkialaisnaisten, ellei juuri heidän yksinkertaisemman, luonnonmukaisemman ja karkaisevamman elämänsä vuoksi.

Kun tytöllä on väljä puku, niin että hän voi vapaasti liikehtiä, silloin tuntuvat myös vapaat leikit hänestä huvittavilta; mutta jos vaatetus sen sijaan on ahdas, vapaata liikuntoa estävä, pysyttelee hän luonnollisestikin mieluimmin hiljaa paikoillaan. Hän on vastenmielinen vapaihin leikkeihin. Tukholman Vaateparsi-yhdistys on vuonna 1894 suunnitellut terveysopillisen koulupuvun tytöille, joka on oikeitten perusteitten mukaan laadittu. Koulupukuna se olisi paikallaan kaikissa nykyisissäkin kouluissa, ja on se kaikin puolin sopiva vaatetus myös koulun ulkopuolella niin tytöille kuin naisillekin.

Aluspuku	Alusliivi	Päällyspuku	Alusliivi tarkemmin
Alusliivi vanhemmille tytöille	Housut	Sukat ja kengät

Aluspukuja käytetään useista syistä kahdenlaatuisia: yhtäjaksoista aluspukua pumpulitrikoosta (trikoo: neulomalla kudottu, venyvä kangas) aivan samanlaista kuin täysikasvuiset käyttävät, sekä tavallisesta pumpulikankaasta tehtyä, johon kuuluu paita ja alushousut. Alushousuissa ei saa olla etupuolella mitään vyötäröä (kaulusta), sillä se saattaa puristaa; lahkeitten suut pannaan napeilla kiinni polven alapuolella, sukkien alla. Polven kohdalla on etupuolella laaja vastapoimu, jotta lahje olisi tarpeeksi avara liikkeitä tehdessä. Paidassa on kaulus korkealla ja hihat pitkät. Aluspukuun kuuluu vielä tavallinen alusliivi flanellikankaasta, joka isommille tytöille kuitenkin valmistetaan samaan kuosiin kuin kuva Alusliivi vanhemmille tytöille näyttää. Alusliivissä on sivuilla useampia nappirivejä. Alimmaisiin nappeihin kiinnitetään sukankantimet, jotka ovat niin laaditut, että ne kannattavat sukkia tasaisesti kummallakin puolella, niin ettei jalka kasva vinoksi. Näiden päällä käytetään talvella paksuja, lämpimällä vuorilla verhottuja polvihousuja samasta kankaasta kuin päällyspukukin. Päällyspukuun kuuluu tavallinen, runsaasti poimutettu hame, jossa on leveä helmuspalle ja tasku kummallakin sivulla sekä englantilainen merimiesliivi, joka kiinnitetään nappeihin yläpuolella housunvyötäröä. Hame kiinnitetään napeilla röijyn vyötäröön, joten se voidaan helposti panna päälle ja taasen riisua voimisteluharjoituksiin ryhdyttäessä. Sukat pitää olla terveysopilliset, jalkineet samoin, s. o. tehty erikseen oikeaa ja vasempaa jalkaa varten.

Vanhemman tytön vaatetus

Chemiletti edestä katsottuna

Chemiletti sivusta katsottuna

Välipuku

Tytön leninki

Tässä vaatteessa ei ole vyötäiskauluksia. Se soveltuu etenkin vanhemmille tytöille ja käsittää seuraavat vaatekappaleet:

Chemiletin, s. o. paidan ja housut yhtenä vaatekappaleena. Chemiletissä on hiukan kaarretut hihat ja se kiinnitetään napeilla olkapäiden yli. Takakaista ulottuu paidanhelman tavoin pitkälle alushousuihin, jotka kiinnitetään napeilla takaa tavallisten housujen tapaan.

Välipukuun kuuluu olkalappu, poimutettu rinnus, vyötäiskappale ja selkäkappale sekä halkoinen hame eli avarat housut. Viimemainittujen suut voidaan talviaikana varustaa venyvällä kurenauhalla, mutta saattavat kesällä riippua vapaasti ja pitsireunuksella varustettuina. Talviaikana ne myös voivat olla vuoratut, vuori kuitenkin koko joukon lyhyempi ja ahtaampi, jotta itse housut riippuvat vapaasti alaspäin.

Leninki käsittää puseron trikoosta tai tavallisesta kankaasta sekä esiliinantapaisen vuorittoman hameen, joka samalla on hiaton, mutta olkakannattimilla varustettu. Hame tehdään joko samasta tai samanlaatuisesta kankaasta kuin puserokin, ja tehdään sivuilta avara, jotta se laskeutuu sirosti lanteitten yli. Se poimutetaan edestä ja taakse laitetaan kaksi syvää vastapoimua, jotka yhtyvät keskellä selkää. Napitettavat olkakannattimet ovat sitä varten, että leninkiä voisi pidentää tarpeen vaatiessa. Pusero varustetaan napeilla joko edestä tai sivulta sekä rintataskulla nenäliinaa tai kelloa varten. Tätä kuosia voidaan käyttää joko vyön kanssa tai ilman sitä — löyhä, solmittava silkkinauha on aina sekä vaaraton että siro.

Tällainen puku on lämmin, kuitenkaan puristamatta tai painamatta missään kohdassa.

Puristavat vaatekappaleet ovat kiusallisia ja epäterveellisiä kaikille, mutta varsinkin kasvavalle tytölle. Ja puristus on mandollinen monessa muodossa: kureliivin, jalkineiden, sukkasiteiden, hameen vyötäisnauhojen y. m. kautta. Kaikkein vaarallisin on kureliivi.

Burkha

Eräät uskonnot, joita tässä ei voida yksilöidä, koska niiden mainitseminen asiayhteyksissä on käräjäoikeuden taholta todettu uskonrauhan rikkomiseksi, kannattavat tytöille katteeksi koko vartalon täysin kätkevää kaapua eli ns. burkhaa. Siveellisessä mielessä tämä vaate on päällisin puolin täydellisen hyvä. Totuus on kuitenkin toista; tällaista kaapua käyttävät naiset pukeutuvat sen alla kuitenkin mitä ylenpalttisimmin sekä runsaasti koruja ja meikkejä käyttäen. Kuitenkin tällaista vaatetta voitaisiin käyttää myös kristillisellä tavalla oikein. Yksinkertaisesti tytöllä ei tarvitsisi pitää tämän kaavun alla kenkien lisäksi lainkaan mitään. Näin vältyttäisiin täysin käyttämästä noita kiihoittavia alusvaatteita, joiden näkeminen ajaa usein nuoret miehet mielettömään kiihkoon ja siveellisen turmion kurimukseen. Tulevassa yhteiskunnassamme voisimme harkita tämän vaateparren soveltamista tällä tavalla, vaikka sitten lakiteitse.

Turkiksista

Vielä sananen turkiksista. Aamupäiväturkkeja ovat leopardi, ozelot, jaguaari, hylje, pesukarhu, punakettu, argentiinalainen lammas, krimi, majava ja varsa. Illalla käytetään breitschwantzia, krimiä, nertsiä, hermeliiniä sekä hopea- ja platinakettuja. Näitä kaikkia, lukuunottamatta hermeliiniä, voidaan myöskin käyttää iltapäivisin.^[1]

Minkkiturkki on silmäähivelevän kaunis. Ei sovi aamupäivään eikä urheiluun.^[2]

Huoliteltu pukeutuminen

On huomattava, että aamuasumme tulee ehdottomasti olla yhtä huoliteltu ja siisti kuin se asumme, missä näyttäydymme vieraille. Hyvin pukeutunut nainen on korrekti kotioloissakin.^[3]

Vauvan vaatetus

Vauvan tärkein vaate on tiukka kapalo, joka rauhoittaa ja turvaa vauvaa ja muotoilee sen vartalon luonnolliseen muotoonsa. Asiantuntevan imettäjän tuntee hänen kapalointitaidostaan. Kapalosta on luovuttava, kun tahdotaan alkaa vieroittaa lasta rintamaidosta ja edistää kävely-yrityksiä.

Lähteet

Wistrand, A. Tim.: Wistrand'in kotilääkäri. Käsikirja kotilääkinnässä. Opetus tuntemaan ja hoitamaan tavallisimpia ulko- ja sisätauteja, sekä lyhyt terveys- ja lääkeoppi. 1901. Tampere. Kustannus ja kirjapaino osakeyhtiö Sampo.

Wretlind, E. W.. 1905. Naisten siitinelo säännöllisessä ja kivuloisessa tilassa. Kolmas, melkoisesti lisätty ja parannettu painos. Porvoo: Werner Södeström Osakeyhtiö.