Veneeriset taudit

Niilopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pahoista taudeista varoittava juliste 1940-luvulta. Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys r.y.

Veneeriset taudit eli pahat taudit, joita nimitetään virheellisesti myös sukupuolitaudeiksi, ovat irstailussa ja haureudessa leviäviä tauteja, jotka Jumala on asettanut perversioiden rangaistukseksi ja jotka Saatana käytännössä toteuttaa demonien avustuksella. Niiden hävityksillä tuskin on mitään rajoja ja joka kerta johonkin perheeseen tai asuntoon tulleina saavat aikaan lukemattomia kärsimyksiä, häpeää ja loppumatonta epäluuloa, näyttäytyvät eri tavalla ja moninaisilla oireilla; sellaisia ovat: märkävuoto virtsatorvesta (tippuri); esinahan ajettuminen (phimosis ja paraphimoria); haavat siittimissä (šankkeri); ajetus ja paiseet nivuksissa (nivus-ajos, bubo); syylän kaltaiset tai laakeat kasvannaiset siittimien ja peräreijän ympärillä (kondylomit); syövyttävät haavat nielussa ja suulaessa, huulissa ynnä muissa paikoissa; punaisenruskeat pilkut ja rohtuma hiusmarrossa, otsassa ja muissa paikoissa ruumiissa, nystermät iholla ja sen alla; säärisärky, joka on pahin öisin; säärten ja varsinkin sääriluiden tahi otsaluun pöhöttymät, missä iho pitempi-aikaisen ajettuman perästä pehmenee ja aukeaa pahoiksi haavoiksi, joista erittyy vetelää, pahalta haisevaa märkää; nenänsyöpä ja sen sisään painuminen, mätä suulaen luissa, jne. sekä lopuksi kuihtumus ja hivutustauti.

Veneeristen tautien lähteet

Veneeriset taudit saavat alkunsa tarttumasta yhteen kosketuksella, enimmäkseen lihallisen sekaannuksen kautta tahi yhdys-elämästä, imettämisellä, käyttämällä yhteisiä lusikoita, juoma-astioita, piippuja, vaatteita, sänkyvaatteita, j.n.e. Sen ensimmäiset ja tavallisimmat tunnusmerkit ovat tippuri ja šankkeri, jotka melkein aina saavat ainoastaan lihallisesta yhteydestä alkunsa. Haavat kurkussa ja suussa syntyvät usein yhdys-elämän kautta; haavat nänneissä imettämisen kautta. Ani havoin leviää tauti suoranaisella istutuksella muihin avoimiin haavoihin.

Äskensyntyneissä lapsissa, jotka ovat saaneet tarttuman kuppatautisista vanhemmista tai imettäjästä, näyttäiksen tauti ihon halkeimilla suupielten ja peräaukon ympärillä, sekä märkivillä, useinkin rokonkaltaisilla rakkuloilla tai pienillä haavaoilla otsassa ja huulissa ynnä märänvuodolla nenästä ja silavamaisilla, vaikeasti parantuvilla haavoittumilla peräpakarain välillä. Lapsi on tai tulee pian vallan laihaksi, iho kasvoissa kurttuiseksi ja tummanväriseksi jne., ja jos tauti saapi jatkua kauvan, tekee se pahempia tuhoja ja tuottaa lopuksi kuoleman.

Homo-lesbiaaneilla veneeriset taudit tarttuvat ja leviävät paljon tavanomaista helpommin johtuen koko asian likaisuudesta ja syntisyydestä sekä seksipartnerien epänormaalin suuren määrän takia. Lisäksi AIDS voi olla Jumalan kosto homosaatiota vastaan.

Kuppatauti on usienkin syvälle juurtunut ja voipi, sitte kun sen merkkejä kerta on ollut, varsinkin jos se on tullut huonosti parannetuksi, näyttäytyä jälleen pitkän ajan kuluttua, saaden silloin aluksi aikaan ainoastaan vähäpätöisiä haittoja. Mutta kun jossakin henkilössä on ennen ollut veneerinen tauti ja häntä pitemmän tai lyhemmän ajan kuluttua sen jälkeen vaivaa jotkut mainitunlaatuiset vammat, jotka ovat itsepintaisia parantaa, katoavat ja palaavat jälleen takaisin, niin että hän melkein alituiseen on kivulijas, on aina syytä epäillä sellaisessa henkilössä olevan jonkun pahan taudin siemenen, jonka vakavan terveyden saavuttamiseksi täytyy perinpohjin hävittää.

Veneerisiä tauteja

Veneeristen tautien parantaminen

Veneeristen tautien parantaminen vaatii suurta tarkkuutta ja huolenpitoa eikä ensinkään voi tapahtua ilman lääkärin avutta. Tarttumisen välttämiseksi on aina noudatettava mitä suurinta puhtautta ja tarkasti kartettava kaikkea yhteyttä saastutettujen henkilöiden ja heidän kapineidensa kanssa. Kun nämä taudit muutamissa seuduissa ovat yleisössä vielä hyvinkin yleisiä, ei voida olla kyllin varovia siinä, että kartetaan palvelusväen ja ympäri vaeltelevain henkilöiden yhteyttä. Jos onnettomuus on jo tapahtunut, ja tauti on jossakin perheessä näyttäytynyt, älköön kuitenkaan kukaan yrittäkö aika ajoin ilmestyväin veneeristen tautien parantamista koskevain neuvojen mukaan omin päinsä puoskaroida tätä sangen vaikeaa ja vaarallista tautia ja ennen kaikkia on varottava ilman lääkärittä kokeilemasta elohopea-aineita kuten kalomelia, sillä siitä voipi johtua mitä surullisimmat seuraukset, ja liiankin monet sellaiset, jotka tarpeettomasta häveliäisyydestä ovat laiminlyöneet käyttää ajoissa lääkärin apua, vaan kaikellaisilla keinoilla koettaneet voittaa ajattelemattomuudessa saatua veneeristä pahaa, ovat elinaikaisella kivulloisuudella, sisään vajonneella nenällä tai muulla vammalla saaneet sen maksaa. Sentähden on, niin pian kuin tartunta on saatu, käännyttävä heti lääkärin puoleen, ja koska sellaisia jo nykyjään on entistä tiheämmässä, ei kenenkään tarvinne olla lääkärin puutteessa. Eräs toinen tärkeä sääntö, jota jokaiselle kuppatautiselle on tarkoin teroitettava, on se, että hän parannettaessa, varsinkin jos se tapahtuu elohopea-aineilla, pitää tarkoin hiestystä voimassa sekä välttää vilustumista. Sentähden on hänen käytettävä villavaatteita lähinnä ihoa ja pysyttävä parannuksen kestäessä sisällä, mieluimmin makuulla; sillä hiestyksen ehkäisemisellä elohopea-aineita käytettäessä pysähtyy se ruumiiseen ja saa sittemmin aikaan monellaisia vammoja, jotka voivat tulla yhtä vaikeiksi kuin itse veneerinen tautikin.

Lähteet

Wistrand, A. Tim.: Wistrand'in kotilääkäri. Käsikirja kotilääkinnässä. Opetus tuntemaan ja hoitamaan tavallisimpia ulko- ja sisätauteja, sekä lyhyt terveys- ja lääkeoppi. 1901. Tampere. Kustannus ja kirjapaino osakeyhtiö Sampo.