Voimistelu

Niilopedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Voimistelun vaikutuksesta kauniiksi kehittynyt ruumis
Hyvästi kehittyneet selkälihakset
Hyvästi kehittyneet vatsalihakset
Harmoninen ruumiinrakenne
Voimistelun vaikutuksesta kauniiksi kehittynyt selkä
Voimistelijan mallikelpoinen ryhti

Voimistelu on ihmisruumiin kunnon, ulkomuodon ja ruumiin hallinnan kehittämistä ja ylläpitoa erilaisten liikkeiden avulla. Voimisteltu ihmiskeho on myös hyvin kaunis. Naisille voimistelu tarjoaa myös kauniin ja kristillisen urheilumuodon, sen sijaan että he rää'än ja hien roiskuessa ähkisivät huippu-urheilun parissa. Jätettäköön sellaiset koitokset miehille! Voimistelu on myös isänmaallista toimintaa, koska se valmentaa nuoria sankarivainajan jaloon osaan sodan rintamilla.

Voimistelun vaikutukset

Voimistelu vaikuttaa hyödyllisesti sydämen voimaan, kestävyyteen ja työkykyyn, koska se kehittää sydänlihasta siinä kuin muitakin lihaksia. Jos erityisesti tahdotaan silmällä pitää sydämen vahvistumista, erityisesti monet telineliikkeet, etenkin kiepputangolla ja nojapuolla tehtävät, kiipeäminen köysiä ja tankoja myöten, hyppyharjoitukset, ja - paras kaikista liikuntamuodoista - lyhytaikainen pikajuoksu ovat tähän sopivia voimistelumuotoja. Naisten ja tyttöjen on kuitenkin jätettävä miehekkäät, telineitä käyttävät lajit sikseen.

Voimistelu kehittää keuhkot suuriksi, voimakkaiksi ja kaikin puolin toimintakykyisiksi. Ensimmäiseksi itse rintakehä on saatava laajaksi ja liikkuvaiseksi. Vain voimistelu voi tämän tehtävän suorittaa. Voimistelun harjoitusmuodoista ovat varsinkin ns. vapaaharjoitukset omiaan laajentamaan rintakehää sekä tekemään sen joustavaksi ja liikkuvaksi. Urheiluharjoituksista tähän parhaimmat ovat juoksu, hiihto ja uinti sekä jossain määrin myöskin soutu.

Voimistelu jouduttaa verenkulkua ja edistää siten terveyttä. Kehittyneet lihakset avustavat laskimoita näiden tehtävässä tuoda veri takaisin sydämeen päin. Voimakkaasti sisäänhengittäessä tulee veri sydämessä ja sen läheisissä valtimoissa olemaan pienemmän ulkoapäin tulevan puserruksen alaisena kuin laskimoissa ja hiussuonissa. Tästä on seurauksena viimemainituissa suonissa olevan veren tavallista joutuisampi virtaaminen sydäntä kohti. Kun verta täynnään olevan sydämen on sitten työntäminen verimääränsä suuriin valtimoihin, niin se saattaa tämän tehtävänsä suorittaa verrattain helposti, kun ulkopaine mainittujen suonien ympärillä on vähentynyt ja vastus siis on käynyt pienemmäksi. Ne voimisteluliikkeet, jotka parhaiten edistävät säännöllistä, vilkasta verenkulkua, ovat raajojen koukistukset ja ojennukset, vartalon taivutus, kierto ja pyöritys, sekä kaikki hyppy- ja juoksuharjoitukset.

Voimistelu edistää aineenvaihtoa ruuansulatuselimissä ja enentää niiden toimintakykyä. Lisäksi voimistelu jouduttaa suolinukassa tapahtuvaa ravintoaineiden imeytymistä ruumiin kudoksiin. Vatsalihasten ja siten ruoansulatuksen kehittämiseksi etenkin käynti ja juoksu, varsinkin polvia nostaen, sekä vartalon taivutus- ja pyöritysliikkeet ovat parhaimmat. Kun selänmakuulta noustaan istumaan tahi makuuasennossa sääriä nostetaan ja pyöritetään, saavat vatsalihakset myöskin toimia sangen pontevasti. Myös kaikki hyppyliikkeet ansaitsevat tässä kohden huomiota, ja käytännöllisistä töistä suosittakoon etupäässä halkojen hakkuuta ja sahausta.

Voimistelun vaikutus tulee olemaan eniten huomattavissa juuri liikuntalihaksien muuttumisessa mitä muotoon, voimaan ja kestävyyteen tulee. Tämä kehitys on varsin suuressa määrin omansa vaikuttamaan ruumiimme ryhtiin ja koko ulkomuotoon. Yleisesti voidaan sanoa, että ani harva täysikasvuinen ihminen on luonnostaan säännöllisesti ja täysin harmonisesti kehittynyt. Kasvavissa lapsissa voidaan joskus tavata kaunismuotoisia vartaloja, mutta tarkoituksenmukaisen ruumiillisen kasvatuksen puute yhdessä yksipuolisen työn kanssa pilaa ennen pitkää hyvänkin muodon ja ryhdin. Jos ruumiillinen kasvatus on ollut säännöllinen, riittävä ja tarkoituksenmukainen ja se on kestänyt asianomaisen henkilön koko lapsuuden ja nuoruuden ajan, asia on toinen.

Spartalaiset esimerkiksi tarkistivat säännöllisesti lasten vartalon. Mikäli lasten ja nuorten vatsassa esimerkiksi tavattiin sopimaton määrä rasvaa, seurauksena oli hyvin ankara rangaistus. Esimerkkinä mainittakoon myös, että maamme ylioppilaitten piirissä voidaan nyttemmin tavata melkoinen määrä täysin sopusuhtaisesti kehittyneitä miehiä, mitä ruumiinrakennuksen harmoniseen kehitykseen tulee.

Ainoastaan voimistelu, siis oikeaan päämäärään tähtäävä uuttera, monipuolinen ja järkiperäinen harjoitus, saattaa luoda ihanteellisesti kauniita ruumiinmuotoja. Yksipuolinen urheilu ei siihen koskaan pysty. Ei mikään voimailumuoto voi yksinään kehittää vartaloamme sopusuhtaisen kauniiksi. Parhaimmatkin urheilulajit - soutu, uinti, hiihto ja kaunoluistelu - jättävän jonkun ruumiinosan heikoksi ja kehittymättömäksi. Toiset urheilumuodot suorastaan pilaavat ruumiinryhtiä, jos vain yksin niitä harjoitetaan. Niin on esimerkiksi juoksun - pikajuoksun ja jalkapallourheilun - laita, vaikka toiselta puolen tämä voimailumuoto erittäin tehokkaasti vahvistaa sydäntä sekä keuhkoja ja siten kehittää yleisterveyttämme.

Ruumiillisen harjoituksen synnyttämä kiihtynyt verenkulku tuottaa niinhyvin työtätekeville lihaksille kuin myöskin toimiville hermoille solujen kulumista korvaavia aineksia. Näin ollen voimistelu vaikuttaa elvyttävästi koko hermostoomme. Ruumiillinen harjoitus myös antaa hermoille tilaisuutta suoranaisen työn suorittamiseen, josta ne tietystikin voimistuvat. Parhaimpana, luotettavimpana ja yksinkertaisimpana keinona rasittuneiden ja heikontuneiden hermojen vahvistamiseksi on ruumiillinen työ, ruumiillinen harjoitus. Sehän varmasti parantaa yleisterveyttämme, kehittää työkykyämme ja rauhoittaa henkisestä ylenrasituksesta levottomiksi käyneitä hermojamme.

Skandinaavian maissa, joissa kouluvoimistelu on ollut voimassa suunnilleen 200 vuotta, on huomattu, että nuoruutensa ja miehuutensa iässä voimistelua uutterasti harjoittaneet henkilöt elävät tavallista ikämittaa paljoa vanhemmiksi ja että he hyvinkin korkealla ikärajalla vielä ovat harvinaisen virkkuja ja työkykyisiä. Samanlaisia huomioita voidaan jo meidänkin maassamme vähitellen tehdä. Esimerkiksi ne henkilöt, jotka täällä Suomessa noin kolmasosa vuosisataa sitten ylen innokkaasti ja ahkerasti harrastivat sangen yksipuolistakin urheilua ja ottivat kiihkoisesti osaa rasittaviin soutu-, pyöräily- ja hiihtokilpailuihin, - he elävät kaikki (paria poikkeusta lukuunottamatta) yhä vieläkin ja ovat nyt ehdottomasti terveempiä ja kaikin puolin työkuntoisempia kuin heidät harvat enää elossa olevat, "urheiluhulluutta" kovin ankarasti tuomitsevat toverinsa.

Lähteet

Oker-Blom, M. & Levander, G. V. (toim.). 1913. Kodin lääkärikirja. Neuvonantaja terveille ja sairaille. Toinen, uudistettu painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.


Tämä artikkeli on tynkä. Voisit muuten auttaa Niilopediaa laajentamalla artikkelia, mutta nykyinen Suomen laki asettaa web-sivun omistajan vastuuseen kaikista kirjoituksista ja näin ollen editointia ei voida enää valitettavasti sallia muille.